Valkuaistaso ennätyksellisen matala mallasohrissa

Vuoden 2008 mallasohrasato on monilta laatuominaisuuksiltaan hyvää ja erityisesti matala valkuaispitoisuuden suhteen tavoitteet on saavutettu. Kyseessä on jo viides peräkkäinen vuosi, jolloin valkuaistaso on hallinnassa. Myöhäiseksi venyneen kasvukauden vitsaukseksi muodostuivat kuitenkin punahomeet.
 
Myös tulevalla kaudella Barke ja Scarlett tulevat olemaan suurimmat mallasohralajikkeet Raision mallasohrasopimuksissa. Kummatkin ovat tuottaneet stabiilia mallaslaatua vuodesta toiseen ja niiden viljelyala pysynee suurena myös vuonna 2009. Uusien tulokkaiden pinta-ala toki nousee vähitellen
 
Quench -lajikkeen etu on sen ylivertainen sadontuottokyky. Kaikissa koetuloksissa menestynyt lajike on näyttänyt kyntensä myös käytännön viljelyssä. Tämä on nähtävissä myös Raision esinäytekyselystä. Myöhäisyys tuo kuitenkin mukanaan riskejä. Myöhäiset lajikkeet Quench ja NFC Tipple keräsivät eniten punahomeita. Lajikkeiden välillä oli muutenkin eroja punahomeiden esiintymisen suhteen. Keskivertoa enemmän punaisia jyviä oli myös Braemarissa, Prestigessä ja Marthessa. Saana on aikainen lajike ja siinä ei punaisia jyviä ole esiintynyt paljonkaan. Myös Annabell on selvinnyt vähäisin homeongelmin.  Barkessa, Scarlettissa ja Xanadussa punahomeiden määrä oli keskiarvotasoa. Homeiden esiintyminen on vuosikohtainen asia, mutta niitä on toki mahdollista torjua kemiallisesti. Punahomeiden torjuntaan rekisteröityjä aineita ovat Proline ja Juventus. Käsittelyajankohta homeiden vähentämiseksi on myöhäisempi kuin normaalissa ohran tautitorjunnassa. 
 
Marthe ja Xanadu ovat uusia lajikkeita, jotka ovat kasvuajaltaan päätyypin edustajia. Niiden kasvuaika on melko lähellä Barkea ja Braemaria, mutta satoisuudessa on parannusta. Xanadu on näistä kahdesta hieman aikaisempi ja lujakortisempi. Marthessa satopotentiaalia on hieman enemmän. Kummankaan valkuaispitoisuus ei ole erityisen alhainen, joten typpilannoituksen määrä on mietittävä tarkkaan. Näiden lajikkeiden mallastuslaatu on parhaillaan tarkemman selvityksen alla.

Jaakko Laurinen
Kehityspäällikkö

Mallasohralajikkeiden valkuaispitoisuus vuosina 2000-2008 Raision mallasohran esinäytekyselyissä

Mallasohrissa valkuaiset kunnossa vuonna 2007

Raision mallasohraesinäytteiden valkuaistaso on jopa viimevuotista hieman alempi 11,4 %. Mennyt kasvukausi oli jo neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin valkuaistilanne on hallinnassa. Viljelytekniikkaan kiinnitetään selvästikin riittävästi huomiota ja esimerkiksi typpilannoitus maltetaan pitää riittävän matalana ja muu panostus riittävänä. Tänä vuonna myös riittävän tiheä kylvö kannatti, sillä tiheässä kasvustossa jälkiversonta jäi vähemmäksi. Jälkiversontaa näkyi kasvustoissa jonkin verran, mutta Raision laatutilasto ei todista tätä suureksi ongelmaksi. Lajitteluaste on viimevuotista heikompi, mutta silti hyvällä tasolla. Suhteellisen suuri osuus mallasohraksi tarjottavista eristä voidaan hyväksyä.
Keskimääräinen satotaso on peräti 4330 kiloa, joka on selvästi viime ja edellisvuotta korkeampi, joten ohranviljely onnistui tänä vuonna myös sadollisesti. Lajikkeista Annabell on satoisin mallasohra ennen Braemaria. Barke tulee pitämään pintansa mallasohrana erinomaisen mallaslaatunsa ansiosta, joten se on viljelijälle varma valinta myös jatkossa.

Jaakko Laurinen
Kehityspäällikkö, Raisio-konserni

Raision mallasohraesinäytteet 2007

(harmaa =edellinen vuosi)

	Itävyys-%		Valkuais-%		Lajite I+II		Sato kg/ha esinäytekysely		Kasvuaika, pv *
Saana	97,1	95,8	12,2	11,8	89,6	93,8	4000	3900	88,9
Scarlett	97,4	97,0	11,6	11,6	93,5	96,1	4250	3950	91,0
Barke	97,1	97,1	11,5	11,7	91,3	95,6	4260	4000	92,6
Annabell	97,6	97,5	10,6	11,1	88,8	94,8	4690	4320	94,5
Braemar	96,2	96,7	11,1	11,4	94,4	96,8	4490	4340	92,7
Keskiarvo	97,1	96,9	11,4	11,6	92,0	95,5	4330	4030

Haljenneita jyviä joissakin mallasohranäytteissä

Muutamista mallasohranäytteistä on tänä vuonna löytynyt runsaasti haljenneita jyviä. Haljenneet jyvät lasketaan mallasohrasta itävyysmäärityksen yhteydessä, koska silloin niiden toteaminen on helpointa. Haljenneiksi jyviksi lasketaan kaikki sellaiset jyvät, joiden vatsa-, selkä- tai sivupuolella voidaan nähdä selvä repeämä tai halkeama jyvän valkoiseen tärkkelykseen. Haljenneita jyviä ei voi poistaa lajittelemalla, koska ne ovat suuria ja pulleita. Puinnissa katkenneita jyviä ei lasketa haljenneiksi.

Vuotuisella kasvukaudella ja -olosuhteilla on oleellinen vaikutus haljenneiden jyvien syntyyn. Kun kasvukauden aikaiset lämpötilamuutokset ja sateet sattuvat mallasohran kasvurytmin kannalta väärään aikaan tai niiden määrä ei ole sopiva, voi halkeamista tapahtua. Todennäköisesti kriittisin ajankohta on jyvän täyttymisvaiheessa; nopea tai runsas täyttyminen rikkoo tai halkaisee kehittymässä olevat kuorikerrokset.

Tänä vuonna heinäkuun runsaat sateet olivat todennäköisin halkeamisen aiheuttaja. Haljenneiden jyvien määrä on myös riippuvainen mallasohralajikkeesta.

Haljenneet jyvät aiheuttavat eniten ongelmia panimoprosessin keittohuoneella. Siivilöitymis- tai suodatusajat pitenevät olennaisesti ja pahimmassa tapauksessa aiheuttavat siiviläammeen tukkeutumisen. Uutesaannot jäävät myös alhaisiksi ja vierre saattaa olla sameaa.

Siemenitävyyteen ja kylvösiemenen elinvoimaan haljenneiden jyvien määrällä ei ole suurta merkitystä. Keväällä kannattaa kuitenkin varmistua siemenen itävyydestä.

Erja Kotaviita
Kehityspäällikkö, Raisio Malt