Tulostettava versio

Johdanto

Panimolaboratorion (PBL) ohrakomitea on ohrasta olueksi -tuotantoketjun yhteistyöelin, jossa edustettuina ovat panimot, mallastamot, viljelijät, kasvinjalostajat ja panimoalan tutkijat. Ohrakomitea järjestää uusien lajikkeiden teollisuusmittakaavan kokeet ja päättää niiden tulosten perusteella lajikkeen hyväksymisestä mallasohraksi, minkä jälkeen lajike saa tästä merkinnän kasvilajikkeiden luetteloon. Aiempina vuosina mallasohraksi hyväksyttiin yksinomaan kotimaisia lajikkeita, mutta Suomen liityttyä EU:hun myös muualla jalostettuja ja mallastuskäyttöön hyväksyttyjä lajikkeita on tuotu kotimaiseen viljelyyn ja lajikelistalle. Tällöinkin päätöksen hyväksymisestä mallasohrakäyttöön Suomessa on tehnyt ohrakomitea. Viime vuosina ulkomaisia lajikkeita on tuotu viljelykokeisiin yhä kiihtyvään tahtiin. Kesäkuussa 2003 ohrakomitea päätti perustaa projektiryhmän päivittämään mallasohran jalostustavoitteet, yksilöimään ja määrittelemään lajikkeiden valintakriteerit sekä kehittämään mallasohran valinta- ja hyväksymismenettelyä valintaprosessin nopeuttamiseksi. Toimivan järjestelmän tavoitteena on saada Suomen kasvuoloihin hyvin sopeutuneita, s.o. riittävästi testattuja, laadukkaita mallasohralajikkeita viljelyyn ja teollisuuden käyttöön.


Kehitysprojektin eteneminen

Projektiryhmän työskentelyyn osallistuivat kaikki ohrakomitean tahot. Aluksi perehdyttiin muualla käytössä oleviin mallasohran laadun arviointi- ja valintamenettelyihin. Koska vallinneesta suomalaisesta käytännöstä ei ollut kirjallista kuvausta, laadittiin tästä prosessipohjainen esitys uuden toimintamallin suunnittelua varten. Samaan aikaan päivitettiin mallasohran jalostustavoitteet ja valintakriteerit. Työn edistymisestä raportoitiin ohrakomitean kokouksissa ja helmikuussa 2005 ohrakomitea hyväksyi päivitetyt jalostustavoitteet, valintakriteerit sekä uudistetun toimintamallin.


Uusien mallasohralajikkeiden valinta ja hyväksyminen

Jalostustavoitteet ja valintakriteerit

Jalostustavoitteet päivitettiin sekä viljelyn että teollisuuden tarpeita ajatellen. Viljelyn näkökulmasta tärkeäksi todettiin viljelyvarmuus, satoisuus sekä laatu. Viljelyvarmuuden kannalta tarvitaan aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin soveltuvia lajikkeita, joilla on hyvä korrenlujuus, sopiva korrenpituus, hyvä taudinkestävyys sekä vähäinen tähkäidäntäherkkyys. Satoisuus varmistetaan lajikkeilla, jotka tuottavat korkean mallasohralaatuisen sadon erilaisissa kasvuoloissa. Tähkien lukumäärä ja jyväkoko ovat satoisuuden kannalta tärkeitä tekijöitä. Suuri ja tasainen jyväkoko sekä stabiilisuus vuosittaisille kasvuolojen vaihteluille ovat myös laadun näkökulmasta tärkeitä ominaisuuksia. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi laadun kannalta edullisia ovat lajikkeen taipumus alhaiseen proteiinipitoisuuteen, hyvä peltohomeiden vastustuskyky sekä soveltuvuus ympäristöystävälliseen tuotantoon.

Teollisuudelle tärkeitä tekijöitä ovat taloudellisuus, prosessoitavuus sekä laatu. Taloudellisuus saavutetaan parhaiten lajikeilla, joilla on mahdollisimman korkea saanto teollisuuden eri prosessivaiheissa, pysyvä kuori sekä lyhyt prosessointiaika. Prosessoitavuuden kannalta hyvällä lajikkeella on hallittavissa oleva itämislepo, tasalaatuiset ja sisäiseltä rakenteeltaan jauhomaiset jyvät, nopea ja tasainen vedenotto sekä hallittavissa oleva tasapainoinen proteiinien ja soluseinien hajoaminen. Entsyymitasoltaan erilaiset lajikkeet mahdollistavat teollisuuden tarpeet täyttävien maltaiden valmistuksen. On tärkeää, että panimoprosessi sujuu aina mahdollisimman häiriöttömästi. Lopputuotteen laadun näkökulmasta tärkeita ovat lajikkeen ominaisuudet, jotka takaavat mahdollisimman hyvin elintarviketurvallisuuteen liittyvät tekijät sekä oluen maun säilyvyyden.

Jalostustavoitteisiin liittyvät valintakriteerit on esitetty taulukossa 1. Nämä sekä arvioinnissa käytettävät vertailulajikkeet (mittarilajikkeet) arvioidaan ja päivitetään vuosittain. Joissakin maissa lajikkeiden paremmuusluokitukseen käytetään erilaisia pisteytysmenettelyjä painokertoimineen. Työryhmä ei pitänyt lajikeominaisuuksien keskinäistä numeerista vertailua ja tämän jälkeen matemaattista muuttamista yhdeksi laatuluvuksi tärkeänä, vaan joissain tapauksissa mahdollisesti jopa harhaanjohtavana menettelynä. Ohrakomitea päätti, että Suomessa arviointi, valinta ja lopulta mallasohraksi hyväksyminen perustuvat jatkossakin asiantuntijanäkemyksiin ja -lausuntoihin.


Mallasohralajikkeiden valinta- ja hyväksymiskäytäntö

Valinta- ja hyväksymisprosessin päävaiheet sekä sekä näihin liittyvät ohrakomitean tehtävät on esitetty kuvassa 1. Ohrakomitean apuna toimii työryhmä, joka valmistelee päätösehdotukset varsinaisiin ohrakomitean kokouksiin.

Lajikejalostus

Uusien mallasohralajikkeiden kehittäminen alkaa kasvinjalostuksella. Tämä vaihe, joka sisältää muuntelun luomisen, risteytysjälkeläistöjen seulonnan sekä parhaiden linjojen testausta ja valintaa edelleen peltokokeisiin, on normaalia kasvinjalostajien työtä ja heidän vastuullaan.


Lupaavimpien ohrien valinta

Lupaavimpien ohrien valintaan liittyvät vaiheet on esitetty kaaviona kuvassa 2. Viljely- ja teknisen laadun arviointia varten koemateriaalia tuotetaan erilaisissa peltokokokeissa. Näitä ovat kasvinjalostajien omat kokeet, MTT:n viralliset kokeet, EBC-kokeet sekä muut mahdolliset viljelykokeet. Kun peltokokeissa tuotettua ohraa on käytettävissä, vuorossa on laadun arviointi pienen mittakaavan koemallastuksella. Oleellista on, että laadun arviointiin käytetään Suomessa kasvatettua ohraa. Myöhempää päätöksentekoa sekä PBL:n arviointia varten on tärkeää, että koemallastus tehdään mallasohran laatuvaatimukset täyttävästä ohrasta PBL:n ohjeiden mukaan siten, että mallastuksessa käytetään korkeintaan kolme liotusvettä, idätysvaihe kestää enintään 5 vuorokautta ja kuivaus tehdään ns. pilsnermallasohjelmalla.

Taulukossa 2 on esitetty mallasanalyysit, jotka tarvitaan laadun arvioimiseksi. Koemallastuksiin valinnasta ja toteutuksesta vastuu on lajikkeen jalostajalla ja/tai edustajalla.

Kun koemallastustulokset ovat käytettävissä, ne voidaan saattaa PBL:n tietoon tuomalla tulokset ohrakomitean valmistelevan työryhmän kokoukseen, jossa saadaan alustava asiantuntija-arvio lajikkeen mallastuslaadusta ja soveltuvuudesta mallasohran tuotantoon. Työryhmä voi antaa myös näkemyksensä ohran viemisestä pilot-mittakaavan mallastus- ja panimokokeisiin. Ohrasta tarvitaan lisäksi seuraavat taustatiedot: lajikkeen/linjan perimätiedot, viljelytulokset Suomesta vähintään kolmelta vuodelta, tulokset MTT:n virallisista kokeista vähintään kahdelta vuodelta, viljelyominaisuudet verrattuna Suomessa hyväksyttyihin valtalajikkeisiin sekä mallasohran laatutiedot kuten itävyys, proteiinipitoisuus ja lajitteluaste.

Pilot- mittakaavan kokeiden toteuttaminen on edelleen jalostajan ja/tai lajikkeen edustajan vastuulla. Pilot–maltaiden laadulliset tavoitteet on esitetty taulukossa 3. Kun kokeiden tulokset ovat käytettävissä, valmisteleva työryhmä tekee pyynnöstä saatavilla olevien tietojen ja tulosten pohjalta ohrakomitealle ehdotuksen lajikkeen viemisestä teollisuusmittakaavan kokeisiin. Tätä varten tarvitaan edellä mainitut ohran taustatiedot, suunnitelma lajikkeen tuomisesta Suomen markkinoille sisältäen tiedon edustajasta, lisäysviljelystä, siemenhuollosta sekä DUS –tarkastuksen. Lisäksi tarvitaan arvio lajikkeen soveltuvuudesta mallasohran tuotantoon Suomessa sekä PBL:n kriteerien mukaiset koemallastus- ja pilot-kokeiden tulokset.


Teollisuusmittakaavan kokeet

Kokeet koostuvat tiloilla tapahtuvista lisäysviljelyistä sekä teollisuusmittakaavan mallastuksista ja panimokokeista. Pääpaino kaikissa näissä on lajikkeen käyttäytymisen vertaaminen normaalituotantoon. Tässä vaiheessa lajikkeelle laaditaan myös käytännön viljelyohjeet. Projektiryhmä kehitti mallastus- ja panimokokeiden seurantaan systemaattisen tulosten keruu- ja arviointimenettelyn.


Hyväksyminen mallasohraksi

Ohrakomitean hyväksymispäätöstä varten tarvitaan seuraavat lausunnot: arvio lajikkeen viljelyarvosta mallasohraksi tuotettuna, arviot mallastus- ja panimo-ominaisuuksista sekä arvio lajikkeen markkinapotentiaalista kotimaassa ja kansainvälisesti. Viljelyasiantuntijat, alan teollisuus sekä Kauppamallastamojen yhdistys antavat näistä omat lausuntonsa (kuva 3).

Toimintamallin käyttöönotto

Panimolaboratorion ohrakomitea hyväksyi uuden toimintamallin kokouksessaan 18.2.2005. Valmistelevan työryhmän ja ohrakomitean kokoukset ovat aina vuoden vaihteessa ja kesän alussa, mikä tulee ottaa huomioon tietojen ja päätösehdotusten saattamiseksi ohrakomitean käsiteltäviksi. Toimintamallia sovellettiin osittain jo hyväksyttäessä Annabell -lajiketta mallasohraksi vuonna 2004 sekä Braemar, Maaren ja Prestige ohrien teollisuuskokeissa vuonna 2005.


Tiivistelmä

Panimolaboratorion Ohrakomitean on hyväksynyt uudistetun toimintamallin mallasohralajikkeiden valinnasta ja hyväksynnästä. Toimintamallin mukaan jalostustavoitteet ja valintakriteerit päivitetään vuosittain. Lupaavimpien ohrien viljelykokeista Suomessa sekä laboratorio- ja pilotmittakaavan koemallastuksista vastaa lajikkeen jalostaja tai edustaja. Ohrakomitea antaa ohjeet koemallastuksen toteuttamisesta ja jatkoarvioinnissa tarvittavista laatutiedoista. Jalostajan tai lajikkeen edustajan on esitettävä Ohrakomitealle lajikkeen taustatiedot, viljely- ja mallastustulokset Suomessa tuotetusta ohrasta sekä suunnitelma lajikkeen tuonnista markkinoille Suomessa ennen teollisuuskokeiden toteutusta. Panimolaboratorion vastaa teollisuuskokeista. Lopullista mallasohraksi hyväksymistä varten tarvitaan lausunnot lajikkeen viljelyarvosta, markkinapotentiaalista ja mallastamoiden ja panimoiden lausunto prosessi- ja laatuominaisuuksista.
 

Pekka Reinikainen, Viking Malt / LP-Tutkimuskeskus Oy
Silja Home, VTT Biotekniikka

Taulukko 1. Mallasohralajikkeiden jalostustavoittet ja kriteerit

Taulukko 2. Koemaltaiden arvioinnissa tarvittavat analyysit (x).

Taulukko 3. Pilot –maltaiden arviointi. Laatutekijät, joille on ilmoitettu min/max -arvot ovat arvioinnissa välttämättömiä, muut antavat lisäinformaatiota.

Kuva 1. Uusien mallasohralajikkeiden valinta ja hyväksyminen

Kuva 2. Lupaavimpien ohrien valinta

Kuva 3. Lopullinen hyväksyminen mallasohraksi