Etusivulle

 

 

Edellinen juttu

Sisällys

 ARKISTO

Kotimaisen mallasohran kehitysohjelmat

 

Viljelijät, mallastamot ja tutkimus ovat vuodesta 1996 panostaneet yhdessä mallasohran ja maltaan tuotantoon kotimaisen mallasohran kehitysohjelmien puitteissa. Mallasohran kehitysohjelmien tavoitteena on, että kasvinjalostajat, siemenkauppa, viljelijät, viljakauppa, mallastamot ja panimot muodostavat laadullisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisen, yhtenäisen ketjun ja että tämä klusteri säilyttää asemansa  maailmanmarkkinoilla. 

|Vuosien 1996-1999 kehitysohjelma|
|Vuosien 2000-2003 kehitysohjelma|
|Ohrakomitea|

 

Vuosien 2004-2006 kehitysohjelma

Vuosien 2000-2003 tutkimusohjelma toi tarkennuksia mallasohran viljelysuosituksiin. Tutkimusyhteistyötä jatkettiin edelleen koko tuotantoketjun kattavan verkoston puitteissa. Tiedotukseen ja viljelijäneuvontaan panostettiin entistä enemmän sekä tiedotusryhmän että neuvontajärjestö ProAgrian kautta.

Kehitysohjelman tärkein tavoite oli tuottaa tietoa mallasohran laaturiskeistä sekä siitä, kuinka Suomessa voidaan tuottaa taloudellisesti korkealuokkaista mallasohraan, jonka proteiinipitoisuuden tavoitetaso on 10,5 %. Tähän liittyi myös mallasohran viljelyn ympäristövaikutusten selvittäminen.

Ohjelman tutkimusprojektit

Mallasohran laaturiskien hallinta

Projektin tavoitteena oli arvioida sadon laatuun ja määrään vaikuttavat menestystekijät tilatasolla ja todentaa merkittävimmät epäonnistumiseen johtavat riskitekijät. Toisena tavoitteena oli syventää tietämystä ohran proteiinien laadun vaikutuksista mallastus- ja panimoprosesseissa.

Ohran proteiinipitoisuus aleni keskimäärin 0,6 %-yksiköllä, kun typpilannoitusta vähennettiin 90 kilosta 60 kiloon. Samalla aleni myös satotaso noin 300 kiloa hehtaarilta. Lohkon valinta oli merkittävä tekijä proteiinipitoisuusriskin välttämisessä. Tilakokeista saatujen tulosten mukaan liukoisen typen mittausta voidaan hyödyntää mallasohratuotantoon soveltuvan lohkon valinnassa. Kylvötiheyden lisääminen vähensi versontaa ja sivuversojen tuomaa riskiä korkealle proteiinipitoisuudelle ja huonolle lajittelulle. Runsas rikkilannoitus vaikutti jonkin verran mallasohran prosessilaatuun. Toisaalta rikinpuutetta ja tarvetta rikkilannoitukselle ei todettu tila- eikä kenttäkokeissa.

 

Uusien mallasohralajikkeiden testaus ja valintaprosessi

PBL:n Ohrakomitea hyväksyi kokouksessaan 18.2.2005 Mallasohralajikkeiden valintaprosessin, jossa on määritelty kriteerit uusien lajikkeiden valintaan kasvinjalostajien, viljelijöiden, mallastamojen ja panimoiden päätöksen teon perusteiksi. Peltokokeista ja pienen mitan mallastuksista vastaa lajikkeen jalostaja tai edustaja. Mallastamot ja panimot tekevät teollisuusmitan kokeet. Lopullisen suosituksen lajikkeen hyväksymisestä mallasohraksi tekee Ohrakomitea sille esitettyjen lausuntojen: lajikkeen viljelyarvo, teollisen käyttöarvo ja markkinapotentiaali, perusteella.

Mallasohran toimintoverkon kestävyyden parantamisen työkalut

mä tutkimusprojekti oli osa PBL:n teknologiaohjelmaa ja sillä oli liittymäkohtia Mallasohran kehitysojelmaan.

Kotimaisen oluen tuotantoketjuun kuuluvat yritykset sekä mallas- ja tärkkelysohran tuottajat selvittävät ketjun ympäristövaikutuksia ohran viljelystä olueksi asti. Nykytilan arvioinnin tuloksena mallasohran ja tärkkelysohran tuotannnon yhteenlaskettu osuus koko ketjun ympäristövaikutuksesta oli suurin, 37 %. Se oli samaa suuruusluokkaa kuin jakelun, kaupan ja kulutuksen osuus, joka oli 34 %. Vaikutusluokittain tarkasteltuna ohran tuotanto painottui rehevöittäviin päästöihin, joista sen osuus oli 81 % koko ketjun osalta. Projektissa tarkasteltiin myös ympäristökuorman vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden merkittävyyttä. Typenkäytön tehostaminen ja lannoituksen lohkokohtainen optimointi pienentävät typpiylijäämää ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön.

 

Panimolaboratorion ohrakomitea

|jäsenet|

Panimolaboratorion (PBL) ohrakomitea on ohrasta olueksi - tuotantoketjun yhteistyöelin, jossa ovat edustettuina panimot, mallastamot, viljelijät, kasvinjalostajat ja panimoalan tutkijat. Ohrakomitea organisoi uusien lajikkeiden teollisuusmittakaavan kokeet ja suosittelee niiden tulosten perusteella lajikkeen hyväksymistä mallasohraksi.

Ohrakomitean tehtäviin kuuluu myös:

mallasohran jalostustavoitteiden asettaminen ja päivittäminen
lajikejalostuksen tulosten seuranta
peltokokeiden ja koemallastusten seuranta ja arviointi
päätös lajikkeiden valinnasta teollisuusmitan kokeisiin
lajikkeen hyväksyntä mallasohraksi
lajikekannan seuranta
seurata mallasohraan liittyvää kehitystä kansainvälisesti ja osallistua EBC:n (European Brewery Convention) ohrakomitean toimintaan.

 

Panimolaboratorion ohrakomitean jäsenet

Kehitysjohtaja Esko Pajunen (puheenjohtaja) Sinebrychoff Oy
Tuotantojohtaja Ilkka Kylmälä  (varapuheenjohtaja) Viking Malt Oy
Johtava tutkija Silja Home  (sihteeri) VTT Biotekniikka

Kasvinjalostuslaitokset

Kasvinjalostaja Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy
Tutkimusjohtaja Tapio Lahti  K-ryhmän  koetila

Mallastamot

Toimitusjohtaja Pekka Reinikainen, LP-tutkimuskeskus Oy
Kehityspäällikkö
Jaakko Laurinen Ravintoraisio Oy, Ostot ja logistiikka
Kehityspäällikkö Erja Kotaviita Ravintoraisio Oy

Panimot

Tutkimuspäällikkö Peter Hartwall Hartwall Oy
Teknillinen johtaja Pentti Pelttari Olvi Oyj

Tuottajat

Vilja-asiamies Minna Oravuo MTK

 

Oy Panimolaboratorio - Bryggerilaboratorium Ab (PBL) on Suomen mallas- ja panimoteollisuuden muodostama teollisuuskonsortio, joka koordinoi ja rahoittaa toimialan yhteistä, esikilpailullista tutkimusta. PBL on perustettu vuonna 1956. Pääasiallinen tutkimusyksikkö on VTT Biotekniikka. PBL:n osakkaat ovat Oy Hartwall Ab, Olvi Oyj, Oy Sinebrychoff Ab, Polttimo Yhtiöt Oy ja Ravintoraisio Oy Raisio Malt. PBL on Eurooppalaisen panimoalan tieteellisen järjestön EBC:n (European Brewery Convention) Suomen jäsenjärjestö.

 

 

Vuosien 1996-1999 kehitysohjelma

Vuosien 1996-1999 kotimaisen mallasohran kehitysohjelman konkreettisina tavoitteina oli kohottaa mallasohran keskimääräistä satotasoa 1000 kiloa hehtaarilta ja nostaa maltaan uutesaantoa 0,5 %- yksikköä maltaan muun laadun pysyessä vähintään nykyisellä tasolla. Uutesaannon osalta tavoite saavutettiin, satotason osalta tavoitteen saavuttamiselle luotiin  hyvät mahdollisuudet mm. uusien lajikkeitten ansiosta. 

Budjetiltaan noin kuuden miljoonan markan ohjelma koostui viidestä eri osaprojektista:

  1. Viljelypaikan ja -tekniikan lajikekohtainen optimointi

  2. Laatulogistinen tietojärjestelmä (satoennusteiden laatiminen)

  3. Uusien lajikkeiden viljelytekniikka

  4. Uusien lajikkeiden teollisuusmittakaavan kokeet

  5. Tiedotusprojekti

Mallasohran viljelytekniikkaan Suomen kasvuoloissa paneuduttiin erityisen huolellisesti. Ohjelman puitteissa julkaistiin selvitys kasvuolosuhteittemme eduista ja haitoista mallasohran viljelyssä (Susanne Somersalo 1998: Suomen kasvuolosuhteiden hyväksikäytön selvittäminen mallasohran viljelyssä). Selvityksen lyhennelmään tästä

 Kehitysohjelma tuotti  myös paljon uutta viljelyteknistä tietoa mallasohran viljelyn taloudellisuuden ja ohran mallastuslaadun parantamiseksi. Samoin saatiin uutta tietoa  viljelypaikan ja viljelytekniikan lajikekohtaiseksi optimoimiseksi.   Mallasohran jalostustavoitteet tarkistettiin  viljelyn ja teollisuuden tarpeiden mukaisiksi.  Kasvukaudenaikaista seurantaa varten kehitettiin  malli ohrasadon laadun ja määrän ennustamiseksi historiatiedon ja toteutuvien sääolojen pohjalta.

 

Vuosien 2000-2003 kehitysohjelma

Vuoden 2000 lopulla käynnistyi uusi, aikaisempaa laajempi Kotimaisen mallasohran kehitysohjelma.  Tutkimusyhteistyöhön liittyi myös Kemira GrowHow. Keskeiset tutkimusyksiköt olivat VTT Biotekniikka sekä MTT Kasvintuotannon tutkimus ja Maatalousteknologian tutkimus

Kehitysohjelman kokonaislaajuus oli noin miljoona euroa vuodessa. Osallistuvat yritykset olivat Boreal Kasvinjalostus Oy, K-ryhmän koetila, Kemira GrowHow Oy, MTK mallasohrajaosto, Polttimo Yhtiöt Oy, Ravintoraisio Oy Raisio Malt ja Panimolaboratorio Oy.  Lisäksi tutkimusta rahoittavat  Tekes sekä maa- ja metsätalousministeriö. (Linkit rahoittajien nettisivuille tästä.)

Kehitysohjelma koostui kolmesta tutkimusprojektista, tulosten tiedotuksesta vastaavasta ryhmästä  ja mallasohran proteiinipitoisuuden hallintaan liittyvästä keskustelufoorumista.

Projektien tuloksista on tiedotettu Mallasohraseminaareissa, mallastamojen viljelijätapaamisissa ja alan lehdissä.

Kehitysohjelman tavoite

Luoda edellytykset kansainvälisessä kaupassa kilpailukykyisen mallasohran ja maltaan tuottamiselle Suomessa sekä varmistaa kaikille ohrasta olueksi -tuotantoketjun osapuolille kannattava toiminta.

Kehitysohjelman projektit

Suomen kasvuoloissa tuotetun mallasohran kilpailukyky ja kehittäminen.

Projektin tavoitteena oli osoittaa kotimaisen mallasohran puhtaus ja prosessilaatu verrattuna muihin merkittäviin mallasohran tuottajamaihin sekä  määritellä suomalaisen mallasohran ja maltaan kilpailukyky vientimarkkinoilla. Samanaikaisesti tehostettiin uusien lajikkeiden valintaa pyrkimyksenä laajentaa lajikevalikoimaa niin, että mallastamoilla on käytössään nykyaikaisen panimotekniikan laatuvaatimukset täyttäviä ohralajikkeita. Projektin vastuullinen johtaja oli professori Pirjo Peltonen-Sainio MTT:ltä.

Menetelmät homogeenisen mallasohran tuotantoon

Projektin tavoitteena oli varmistaa mallastamojen käyttöön tulevan ohran tasalaatuisuus. Tasalaatuisuudella tarkoitetaan saman erän jyvien välistä samankaltaisuutta sekä itämisen, jyväkoon että koostumuksen osalta. Projektissa sovellettiin täsmäviljely­tekniikkaa mallasohran tuotantoon käyttämällä Kemira GrowHow'n kehittämää, ilmakuvaukseen perustuvaa asiantuntijajärjestelmää. Täsmäviljelyn päämääränä on kohdentaa tuotantopanokset peltolohkon kasvuedellytysten mukaan, jolloin lohkolta saatavan ohran laatu tasoittuu. Lisäksi tutkittiin ohran korjuun jälkeisten käsittelyjen, kuivauksen ja varastoinnin vaikutusta itämisen tasaisuuteen ja ohran mikrobiologiseen laatuun. Projektin vastuullinen johtaja oli vanhempi tutkija Raimo Kauppila Kemira GrowHow'sta.

Ohran kuoren rikkoutumisen arviointi

Projekti päättyi kesällä 2003. Siinä kehitettiin kaksi kuoren vaurioitumisherkkyyden arviointimenetelmää sekä kasvinjalostajien että teollisuuden käyttöön. Jyvän kuori suojaa alkiota mekaanisilta vaurioilta ennen itämistä ja toimii panimossa prosessin ensimmäisessä vaiheessa suodattavana aineena. Lajikekehitys niin meillä kuin muuallakin on johtanut hyvin ohutkuorisiin lajikkeisiin. Osittain tämän seurauksena kuoren vaurioitumisenkestävyys on tullut uudeksi mallasohran laatuvaatimukseksi.  Projektin vastuullinen johtaja oli teknologiajohtaja Juhani Olkku Polttimo Yhtiöistä.

Tiedotusryhmä

Vastaa kehitysohjelman tutkimusprojektien ja koko ohrasta olueksi -tuotantoketjun yhteisten asioiden tiedotuksesta sekä lehdistössä että internetin välityksellä. Ryhmän puheenjohtaja on osastopäällikkö Erkki Rytsä Ravintoraisiosta.

Proteiinitaso 10,5 %

Tuotantoketjun eri tahojen yhteinen keskustelu- ja tiedonsiirtofoorumi, jonka tavoitteet ovat proteiinitason 10,5 % asettaminen tärkeimmäksi mallasohran viljelyn ohjenuoraksi ja viljelyohjeiden tarkentaminen niin, että 10,5 % on mahdollista saavuttaa. Keskusutelufoorumin vastuullinen johtaja on osastopäällikkö Erkki Rytsä  RavintoRaisiosta.

Kotimaisen mallasohran kehitysohjelman johto- ja seurantaryhmään kuuluivat

Antero Leino  

Elintarviketeollisuusliitto ry, Kehitysohjelman johtaja

Juha Peltola

MTK

Hannu Virtanen   

MTK

Ilkka Kylmälä  

Viking Malt Oy

Juhani Olkku

Polttimo Yhtiöt Oy

Erkki Rytsä

Ravintoraisio Oy Ostot ja logistiikka

Erja Kotaviita

Ravintoraisio Oy Raisio Malt

Eero Nissilä

Boreal Kasvinjalostus Oy

Tapio Lahti

K-ryhmän koetila

Raimo Kauppila

Kemira GrowHow Oy

Pirjo Peltonen-Sainio

MTT

Silja Home 

VTT Biotekniikka

Markku Järvenpää

MMM

Liisa Rosi

Tekes

Hannu Seppänen

Pro Agria Maaseutukeskusten Liitto

 

Edellinen juttu

Sisällys