ARKISTO
Kotimaisen mallasohran kehitysohjelmat
Viljelijät, mallastamot ja tutkimus ovat vuodesta 1996 panostaneet yhdessä mallasohran ja maltaan tuotantoon kotimaisen mallasohran kehitysohjelmien puitteissa. Mallasohran kehitysohjelmien tavoitteena on, että kasvinjalostajat, siemenkauppa, viljelijät, viljakauppa, mallastamot ja panimot muodostavat laadullisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisen, yhtenäisen ketjun ja että tämä klusteri säilyttää asemansa maailmanmarkkinoilla.
|Vuosien 1996-1999 kehitysohjelma|
|Vuosien 2000-2003 kehitysohjelma|
|Ohrakomitea|
Vuosien 2004-2006 kehitysohjelma
Vuosien 2000-2003 tutkimusohjelma toi tarkennuksia mallasohran viljelysuosituksiin. Tutkimusyhteistyötä jatkettiin edelleen koko tuotantoketjun kattavan verkoston puitteissa. Tiedotukseen ja viljelijäneuvontaan panostettiin entistä enemmän sekä tiedotusryhmän että neuvontajärjestö ProAgrian kautta.
Kehitysohjelman tärkein tavoite oli tuottaa tietoa mallasohran laaturiskeistä sekä siitä, kuinka Suomessa voidaan tuottaa taloudellisesti korkealuokkaista mallasohraan, jonka proteiinipitoisuuden tavoitetaso on 10,5 %. Tähän liittyi myös mallasohran viljelyn ympäristövaikutusten selvittäminen.
Ohjelman tutkimusprojektit
Mallasohran laaturiskien hallinta
Projektin tavoitteena oli arvioida sadon laatuun ja määrään vaikuttavat menestystekijät tilatasolla ja todentaa merkittävimmät epäonnistumiseen johtavat riskitekijät. Toisena tavoitteena oli syventää tietämystä ohran proteiinien laadun vaikutuksista mallastus- ja panimoprosesseissa.
Ohran proteiinipitoisuus aleni keskimäärin 0,6 %-yksiköllä, kun typpilannoitusta vähennettiin 90 kilosta 60 kiloon. Samalla aleni myös satotaso noin 300 kiloa hehtaarilta. Lohkon valinta oli merkittävä tekijä proteiinipitoisuusriskin välttämisessä. Tilakokeista saatujen tulosten mukaan liukoisen typen mittausta voidaan hyödyntää mallasohratuotantoon soveltuvan lohkon valinnassa. Kylvötiheyden lisääminen vähensi versontaa ja sivuversojen tuomaa riskiä korkealle proteiinipitoisuudelle ja huonolle lajittelulle. Runsas rikkilannoitus vaikutti jonkin verran mallasohran prosessilaatuun. Toisaalta rikinpuutetta ja tarvetta rikkilannoitukselle ei todettu tila- eikä kenttäkokeissa.
Uusien mallasohralajikkeiden testaus ja valintaprosessi
PBL:n Ohrakomitea hyväksyi kokouksessaan 18.2.2005 Mallasohralajikkeiden valintaprosessin, jossa on määritelty kriteerit uusien lajikkeiden valintaan kasvinjalostajien, viljelijöiden, mallastamojen ja panimoiden päätöksen teon perusteiksi. Peltokokeista ja pienen mitan mallastuksista vastaa lajikkeen jalostaja tai edustaja. Mallastamot ja panimot tekevät teollisuusmitan kokeet. Lopullisen suosituksen lajikkeen hyväksymisestä mallasohraksi tekee Ohrakomitea sille esitettyjen lausuntojen: lajikkeen viljelyarvo, teollisen käyttöarvo ja markkinapotentiaali, perusteella.
Mallasohran toimintoverkon kestävyyden parantamisen työkalut
Tämä tutkimusprojekti oli osa PBL:n teknologiaohjelmaa ja sillä oli liittymäkohtia Mallasohran kehitysojelmaan.
Kotimaisen oluen tuotantoketjuun kuuluvat yritykset sekä mallas- ja tärkkelysohran tuottajat selvittävät ketjun ympäristövaikutuksia ohran viljelystä olueksi asti. Nykytilan arvioinnin tuloksena mallasohran ja tärkkelysohran tuotannnon yhteenlaskettu osuus koko ketjun ympäristövaikutuksesta oli suurin, 37 %. Se oli samaa suuruusluokkaa kuin jakelun, kaupan ja kulutuksen osuus, joka oli 34 %. Vaikutusluokittain tarkasteltuna ohran tuotanto painottui rehevöittäviin päästöihin, joista sen osuus oli 81 % koko ketjun osalta. Projektissa tarkasteltiin myös ympäristökuorman vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden merkittävyyttä. Typenkäytön tehostaminen ja lannoituksen lohkokohtainen optimointi pienentävät typpiylijäämää ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön.
Panimolaboratorion ohrakomitea
|jäsenet|
Panimolaboratorion (PBL) ohrakomitea on ohrasta olueksi - tuotantoketjun yhteistyöelin, jossa ovat edustettuina panimot, mallastamot, viljelijät, kasvinjalostajat ja panimoalan tutkijat. Ohrakomitea organisoi uusien lajikkeiden teollisuusmittakaavan kokeet ja suosittelee niiden tulosten perusteella lajikkeen hyväksymistä mallasohraksi.
Ohrakomitean tehtäviin kuuluu myös:
→mallasohran jalostustavoitteiden asettaminen ja päivittäminen
→lajikejalostuksen tulosten seuranta
→peltokokeiden ja koemallastusten seuranta ja arviointi
→päätös lajikkeiden valinnasta teollisuusmitan kokeisiin
→lajikkeen hyväksyntä mallasohraksi
→lajikekannan seuranta
→seurata mallasohraan liittyvää kehitystä kansainvälisesti ja osallistua EBC:n (European Brewery Convention) ohrakomitean toimintaan.
Panimolaboratorion ohrakomitean jäsenet
Kehitysjohtaja Esko Pajunen (puheenjohtaja) Sinebrychoff Oy
Tuotantojohtaja Ilkka Kylmälä (varapuheenjohtaja) Viking Malt Oy
Johtava tutkija Silja Home (sihteeri) VTT BiotekniikkaKasvinjalostuslaitokset
Kasvinjalostaja Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy
Tutkimusjohtaja Tapio Lahti K-ryhmän koetilaMallastamot
Toimitusjohtaja Pekka Reinikainen, LP-tutkimuskeskus Oy
Kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Ravintoraisio Oy, Ostot ja logistiikka
Kehityspäällikkö Erja Kotaviita Ravintoraisio OyPanimot
Tutkimuspäällikkö Peter Hartwall Hartwall Oy
Teknillinen johtaja Pentti Pelttari Olvi OyjTuottajat
Vilja-asiamies Minna Oravuo MTK
Oy Panimolaboratorio - Bryggerilaboratorium Ab (PBL) on Suomen mallas- ja panimoteollisuuden muodostama teollisuuskonsortio, joka koordinoi ja rahoittaa toimialan yhteistä, esikilpailullista tutkimusta. PBL on perustettu vuonna 1956. Pääasiallinen tutkimusyksikkö on VTT Biotekniikka. PBL:n osakkaat ovat Oy Hartwall Ab, Olvi Oyj, Oy Sinebrychoff Ab, Polttimo Yhtiöt Oy ja Ravintoraisio Oy Raisio Malt. PBL on Eurooppalaisen panimoalan tieteellisen järjestön EBC:n (European Brewery Convention) Suomen jäsenjärjestö.
Vuosien 1996-1999 kehitysohjelma
Vuosien 1996-1999 kotimaisen mallasohran kehitysohjelman konkreettisina tavoitteina oli kohottaa mallasohran keskimääräistä satotasoa 1000 kiloa hehtaarilta ja nostaa maltaan uutesaantoa 0,5 %- yksikköä maltaan muun laadun pysyessä vähintään nykyisellä tasolla. Uutesaannon osalta tavoite saavutettiin, satotason osalta tavoitteen saavuttamiselle luotiin hyvät mahdollisuudet mm. uusien lajikkeitten ansiosta.
Budjetiltaan noin kuuden miljoonan markan ohjelma koostui viidestä eri osaprojektista:
Viljelypaikan ja -tekniikan lajikekohtainen optimointi
Laatulogistinen tietojärjestelmä (satoennusteiden laatiminen)
Uusien lajikkeiden viljelytekniikka
Uusien lajikkeiden teollisuusmittakaavan kokeet
Tiedotusprojekti
Mallasohran viljelytekniikkaan Suomen kasvuoloissa paneuduttiin erityisen huolellisesti. Ohjelman puitteissa julkaistiin selvitys kasvuolosuhteittemme eduista ja haitoista mallasohran viljelyssä (Susanne Somersalo 1998: Suomen kasvuolosuhteiden hyväksikäytön selvittäminen mallasohran viljelyssä). Selvityksen lyhennelmään tästä.
Kehitysohjelma tuotti myös paljon uutta viljelyteknistä tietoa mallasohran viljelyn taloudellisuuden ja ohran mallastuslaadun parantamiseksi. Samoin saatiin uutta tietoa viljelypaikan ja viljelytekniikan lajikekohtaiseksi optimoimiseksi. Mallasohran jalostustavoitteet tarkistettiin viljelyn ja teollisuuden tarpeiden mukaisiksi. Kasvukaudenaikaista seurantaa varten kehitettiin malli ohrasadon laadun ja määrän ennustamiseksi historiatiedon ja toteutuvien sääolojen pohjalta.
Vuosien 2000-2003 kehitysohjelma
Vuoden 2000 lopulla käynnistyi uusi, aikaisempaa laajempi Kotimaisen mallasohran kehitysohjelma. Tutkimusyhteistyöhön liittyi myös Kemira GrowHow. Keskeiset tutkimusyksiköt olivat VTT Biotekniikka sekä MTT Kasvintuotannon tutkimus ja Maatalousteknologian tutkimus.
Kehitysohjelman kokonaislaajuus oli noin miljoona euroa vuodessa. Osallistuvat yritykset olivat Boreal Kasvinjalostus Oy, K-ryhmän koetila, Kemira GrowHow Oy, MTK mallasohrajaosto, Polttimo Yhtiöt Oy, Ravintoraisio Oy Raisio Malt ja Panimolaboratorio Oy. Lisäksi tutkimusta rahoittavat Tekes sekä maa- ja metsätalousministeriö. (Linkit rahoittajien nettisivuille tästä.)
Kehitysohjelma koostui kolmesta tutkimusprojektista, tulosten tiedotuksesta vastaavasta ryhmästä ja mallasohran proteiinipitoisuuden hallintaan liittyvästä keskustelufoorumista.
Projektien tuloksista on tiedotettu Mallasohraseminaareissa, mallastamojen viljelijätapaamisissa ja alan lehdissä.
Kehitysohjelman tavoite
Luoda edellytykset kansainvälisessä kaupassa kilpailukykyisen mallasohran ja maltaan tuottamiselle Suomessa sekä varmistaa kaikille ohrasta olueksi -tuotantoketjun osapuolille kannattava toiminta.
Kehitysohjelman projektit
Suomen kasvuoloissa tuotetun mallasohran kilpailukyky ja kehittäminen.
Projektin tavoitteena oli osoittaa kotimaisen mallasohran puhtaus ja prosessilaatu verrattuna muihin merkittäviin mallasohran tuottajamaihin sekä määritellä suomalaisen mallasohran ja maltaan kilpailukyky vientimarkkinoilla. Samanaikaisesti tehostettiin uusien lajikkeiden valintaa pyrkimyksenä laajentaa lajikevalikoimaa niin, että mallastamoilla on käytössään nykyaikaisen panimotekniikan laatuvaatimukset täyttäviä ohralajikkeita. Projektin vastuullinen johtaja oli professori Pirjo Peltonen-Sainio MTT:ltä.
Menetelmät homogeenisen mallasohran tuotantoon
Projektin tavoitteena oli varmistaa mallastamojen käyttöön tulevan ohran tasalaatuisuus. Tasalaatuisuudella tarkoitetaan saman erän jyvien välistä samankaltaisuutta sekä itämisen, jyväkoon että koostumuksen osalta. Projektissa sovellettiin täsmäviljelytekniikkaa mallasohran tuotantoon käyttämällä Kemira GrowHow'n kehittämää, ilmakuvaukseen perustuvaa asiantuntijajärjestelmää. Täsmäviljelyn päämääränä on kohdentaa tuotantopanokset peltolohkon kasvuedellytysten mukaan, jolloin lohkolta saatavan ohran laatu tasoittuu. Lisäksi tutkittiin ohran korjuun jälkeisten käsittelyjen, kuivauksen ja varastoinnin vaikutusta itämisen tasaisuuteen ja ohran mikrobiologiseen laatuun. Projektin vastuullinen johtaja oli vanhempi tutkija Raimo Kauppila Kemira GrowHow'sta.
Ohran kuoren rikkoutumisen arviointi
Projekti päättyi kesällä 2003. Siinä kehitettiin kaksi kuoren vaurioitumisherkkyyden arviointimenetelmää sekä kasvinjalostajien että teollisuuden käyttöön. Jyvän kuori suojaa alkiota mekaanisilta vaurioilta ennen itämistä ja toimii panimossa prosessin ensimmäisessä vaiheessa suodattavana aineena. Lajikekehitys niin meillä kuin muuallakin on johtanut hyvin ohutkuorisiin lajikkeisiin. Osittain tämän seurauksena kuoren vaurioitumisenkestävyys on tullut uudeksi mallasohran laatuvaatimukseksi. Projektin vastuullinen johtaja oli teknologiajohtaja Juhani Olkku Polttimo Yhtiöistä.
Tiedotusryhmä
Vastaa kehitysohjelman tutkimusprojektien ja koko ohrasta olueksi -tuotantoketjun yhteisten asioiden tiedotuksesta sekä lehdistössä että internetin välityksellä. Ryhmän puheenjohtaja on osastopäällikkö Erkki Rytsä Ravintoraisiosta.
Proteiinitaso 10,5 %
Tuotantoketjun eri tahojen yhteinen keskustelu- ja tiedonsiirtofoorumi, jonka tavoitteet ovat proteiinitason 10,5 % asettaminen tärkeimmäksi mallasohran viljelyn ohjenuoraksi ja viljelyohjeiden tarkentaminen niin, että 10,5 % on mahdollista saavuttaa. Keskusutelufoorumin vastuullinen johtaja on osastopäällikkö Erkki Rytsä RavintoRaisiosta.
Kotimaisen mallasohran kehitysohjelman johto- ja seurantaryhmään kuuluivat
Antero Leino
Elintarviketeollisuusliitto ry, Kehitysohjelman johtaja
Juha Peltola
MTK
MTK
Viking Malt Oy
Polttimo Yhtiöt Oy
Ravintoraisio Oy Ostot ja logistiikka
Ravintoraisio Oy Raisio Malt
Boreal Kasvinjalostus Oy
K-ryhmän koetila
Kemira GrowHow Oy
MTT
VTT Biotekniikka
MMM
Tekes
Pro Agria Maaseutukeskusten Liitto
