Kotimaisen mallasohran kehitysohjelmat
Viljelijät, mallastamot ja tutkimus
ovat vuodesta 1996 panostaneet yhdessä mallasohran ja maltaan tuotantoon
kotimaisen mallasohran kehitysohjelmien puitteissa. Mallasohran
kehitysohjelmien tavoitteena on, että kasvinjalostajat,
siemenkauppa, viljelijät, viljakauppa, mallastamot ja panimot muodostavat
laadullisesti ja taloudellisesti kilpailukykyisen, yhtenäisen ketjun ja
että tämä klusteri säilyttää asemansa maailmanmarkkinoilla.
|Vuosien
1996-1999 kehitysohjelma|
|Vuosien
2000-2003 kehitysohjelma|
|Ohrakomitea|
Vuosien 2004-2006
kehitysohjelma
Vuosien 2000-2003 tutkimusohjelma
toi tarkennuksia mallasohran viljelysuosituksiin. Tutkimusyhteistyötä
jatkettiin edelleen koko tuotantoketjun kattavan verkoston puitteissa.
Tiedotukseen ja viljelijäneuvontaan panostettiin entistä enemmän sekä
tiedotusryhmän että neuvontajärjestö ProAgrian kautta.
Kehitysohjelman tärkein tavoite
oli tuottaa tietoa mallasohran laaturiskeistä sekä siitä, kuinka
Suomessa voidaan tuottaa taloudellisesti korkealuokkaista mallasohraan,
jonka proteiinipitoisuuden tavoitetaso on 10,5 %. Tähän liittyi myös
mallasohran viljelyn ympäristövaikutusten selvittäminen.
Ohjelman
tutkimusprojektit
Mallasohran laaturiskien
hallinta
Projektin
tavoitteena oli arvioida sadon laatuun ja määrään vaikuttavat
menestystekijät tilatasolla ja todentaa merkittävimmät epäonnistumiseen
johtavat riskitekijät. Toisena tavoitteena oli syventää tietämystä ohran
proteiinien laadun vaikutuksista mallastus- ja panimoprosesseissa.
Ohran
proteiinipitoisuus aleni keskimäärin 0,6 %-yksiköllä, kun
typpilannoitusta vähennettiin 90 kilosta 60 kiloon. Samalla aleni myös
satotaso noin 300 kiloa hehtaarilta. Lohkon valinta oli merkittävä
tekijä proteiinipitoisuusriskin välttämisessä. Tilakokeista saatujen
tulosten mukaan liukoisen typen mittausta voidaan hyödyntää
mallasohratuotantoon soveltuvan lohkon valinnassa. Kylvötiheyden
lisääminen vähensi versontaa ja sivuversojen tuomaa riskiä korkealle
proteiinipitoisuudelle ja huonolle lajittelulle. Runsas rikkilannoitus
vaikutti jonkin verran mallasohran prosessilaatuun. Toisaalta
rikinpuutetta ja tarvetta rikkilannoitukselle ei todettu tila- eikä
kenttäkokeissa.
Uusien mallasohralajikkeiden
testaus ja valintaprosessi
PBL:n
Ohrakomitea
hyväksyi kokouksessaan 18.2.2005 Mallasohralajikkeiden valintaprosessin,
jossa on määritelty kriteerit uusien lajikkeiden valintaan
kasvinjalostajien, viljelijöiden, mallastamojen ja panimoiden päätöksen
teon perusteiksi. Peltokokeista ja pienen mitan mallastuksista vastaa
lajikkeen jalostaja tai edustaja. Mallastamot ja panimot tekevät
teollisuusmitan kokeet. Lopullisen suosituksen lajikkeen hyväksymisestä
mallasohraksi tekee Ohrakomitea sille esitettyjen lausuntojen: lajikkeen
viljelyarvo, teollisen käyttöarvo ja markkinapotentiaali, perusteella.
Mallasohran toimintoverkon kestävyyden parantamisen työkalut
Tämä
tutkimusprojekti oli osa PBL:n teknologiaohjelmaa ja sillä oli
liittymäkohtia Mallasohran kehitysojelmaan.
Kotimaisen
oluen tuotantoketjuun kuuluvat yritykset sekä mallas- ja tärkkelysohran
tuottajat selvittävät ketjun ympäristövaikutuksia ohran viljelystä
olueksi asti. Nykytilan arvioinnin tuloksena mallasohran ja
tärkkelysohran tuotannnon yhteenlaskettu osuus koko ketjun
ympäristövaikutuksesta oli suurin, 37 %. Se oli samaa suuruusluokkaa
kuin jakelun, kaupan ja kulutuksen osuus, joka oli 34 %.
Vaikutusluokittain tarkasteltuna ohran tuotanto painottui rehevöittäviin
päästöihin, joista sen osuus oli 81 % koko ketjun osalta. Projektissa
tarkasteltiin myös ympäristökuorman vähentämiseen tähtäävien
toimenpiteiden merkittävyyttä. Typenkäytön tehostaminen ja lannoituksen
lohkokohtainen optimointi pienentävät typpiylijäämää ja ravinteiden
huuhtoutumista vesistöön.
|jäsenet|
Panimolaboratorion (PBL)
ohrakomitea on ohrasta olueksi - tuotantoketjun yhteistyöelin, jossa ovat
edustettuina panimot, mallastamot, viljelijät, kasvinjalostajat ja
panimoalan tutkijat. Ohrakomitea organisoi uusien lajikkeiden
teollisuusmittakaavan kokeet ja suosittelee niiden tulosten perusteella
lajikkeen hyväksymistä mallasohraksi.
Ohrakomitean tehtäviin
kuuluu myös:
→mallasohran
jalostustavoitteiden
asettaminen ja päivittäminen
→lajikejalostuksen
tulosten seuranta
→peltokokeiden ja koemallastusten seuranta ja arviointi
→päätös
lajikkeiden valinnasta teollisuusmitan kokeisiin
→lajikkeen
hyväksyntä mallasohraksi
→lajikekannan
seuranta
→seurata
mallasohraan liittyvää kehitystä kansainvälisesti ja osallistua EBC:n (European
Brewery Convention) ohrakomitean toimintaan.
Panimolaboratorion ohrakomitean
jäsenet
Kehitysjohtaja
Esko Pajunen (puheenjohtaja)
Sinebrychoff
Oy
Tuotantojohtaja
Ilkka Kylmälä (varapuheenjohtaja)
Viking Malt Oy
Johtava tutkija
Silja Home
(sihteeri) VTT Biotekniikka
Kasvinjalostuslaitokset
Kasvinjalostaja
Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy
Tutkimusjohtaja
Tapio Lahti K-ryhmän koetila
Mallastamot
Toimitusjohtaja
Pekka Reinikainen,
LP-tutkimuskeskus Oy
Kehityspäällikkö
Jaakko
Laurinen Ravintoraisio
Oy, Ostot ja logistiikka
Kehityspäällikkö
Erja Kotaviita
Ravintoraisio Oy
Panimot
Tutkimuspäällikkö
Peter Hartwall
Hartwall
Oy
Teknillinen
johtaja
Pentti Pelttari
Olvi
Oyj
Tuottajat
Vilja-asiamies
Minna Oravuo MTK
|
Oy
Panimolaboratorio - Bryggerilaboratorium Ab (PBL) on Suomen mallas- ja
panimoteollisuuden muodostama teollisuuskonsortio, joka koordinoi ja
rahoittaa toimialan yhteistä, esikilpailullista tutkimusta. PBL on
perustettu vuonna 1956. Pääasiallinen tutkimusyksikkö on VTT Biotekniikka. PBL:n osakkaat ovat Oy Hartwall Ab, Olvi Oyj, Oy Sinebrychoff Ab, Polttimo
Yhtiöt Oy ja Ravintoraisio Oy Raisio Malt. PBL on Eurooppalaisen
panimoalan tieteellisen järjestön EBC:n (European
Brewery Convention) Suomen jäsenjärjestö.
|
Vuosien 1996-1999
kehitysohjelma
Vuosien 1996-1999 kotimaisen
mallasohran kehitysohjelman konkreettisina tavoitteina oli kohottaa
mallasohran keskimääräistä satotasoa 1000 kiloa hehtaarilta ja nostaa
maltaan uutesaantoa 0,5 %- yksikköä maltaan muun laadun pysyessä vähintään
nykyisellä tasolla. Uutesaannon osalta tavoite saavutettiin, satotason
osalta tavoitteen saavuttamiselle luotiin hyvät mahdollisuudet mm. uusien
lajikkeitten ansiosta.
Budjetiltaan
noin kuuden miljoonan markan ohjelma koostui viidestä eri osaprojektista:
-
Viljelypaikan ja
-tekniikan lajikekohtainen optimointi
-
Laatulogistinen
tietojärjestelmä (satoennusteiden laatiminen)
-
Uusien lajikkeiden
viljelytekniikka
-
Uusien lajikkeiden
teollisuusmittakaavan kokeet
-
Tiedotusprojekti
Mallasohran viljelytekniikkaan
Suomen kasvuoloissa paneuduttiin erityisen huolellisesti. Ohjelman
puitteissa julkaistiin selvitys kasvuolosuhteittemme eduista ja haitoista
mallasohran viljelyssä (Susanne Somersalo 1998: Suomen
kasvuolosuhteiden hyväksikäytön selvittäminen mallasohran viljelyssä).
Selvityksen lyhennelmään
tästä.
Kehitysohjelma tuotti myös
paljon uutta viljelyteknistä tietoa mallasohran viljelyn taloudellisuuden
ja ohran mallastuslaadun parantamiseksi. Samoin saatiin uutta tietoa
viljelypaikan ja viljelytekniikan lajikekohtaiseksi optimoimiseksi.
Mallasohran jalostustavoitteet tarkistettiin viljelyn ja teollisuuden
tarpeiden mukaisiksi. Kasvukaudenaikaista seurantaa varten kehitettiin
malli ohrasadon laadun ja määrän
ennustamiseksi
historiatiedon ja toteutuvien sääolojen pohjalta.
Vuosien 2000-2003
kehitysohjelma
Vuoden 2000 lopulla käynnistyi
uusi, aikaisempaa laajempi Kotimaisen mallasohran
kehitysohjelma. Tutkimusyhteistyöhön liittyi myös Kemira
GrowHow. Keskeiset tutkimusyksiköt olivat
VTT Biotekniikka
sekä
MTT Kasvintuotannon tutkimus
ja
Maatalousteknologian
tutkimus.
Kehitysohjelma koostui kolmesta
tutkimusprojektista, tulosten tiedotuksesta vastaavasta
ryhmästä ja mallasohran proteiinipitoisuuden hallintaan
liittyvästä keskustelufoorumista.
Projektien
tuloksista on tiedotettu Mallasohraseminaareissa, mallastamojen
viljelijätapaamisissa
ja alan lehdissä.
Kehitysohjelman tavoite
Luoda edellytykset
kansainvälisessä kaupassa kilpailukykyisen mallasohran ja
maltaan tuottamiselle Suomessa sekä varmistaa kaikille ohrasta
olueksi -tuotantoketjun osapuolille kannattava toiminta.
Kehitysohjelman projektit
Suomen kasvuoloissa tuotetun
mallasohran kilpailukyky ja kehittäminen.
Projektin tavoitteena oli
osoittaa kotimaisen mallasohran puhtaus ja prosessilaatu
verrattuna muihin merkittäviin mallasohran tuottajamaihin sekä
määritellä suomalaisen mallasohran ja maltaan kilpailukyky
vientimarkkinoilla. Samanaikaisesti tehostettiin uusien
lajikkeiden valintaa pyrkimyksenä laajentaa lajikevalikoimaa
niin, että mallastamoilla on käytössään nykyaikaisen
panimotekniikan laatuvaatimukset täyttäviä ohralajikkeita.
Projektin vastuullinen johtaja oli professori
Pirjo Peltonen-Sainio MTT:ltä.
Menetelmät homogeenisen
mallasohran tuotantoon
Projektin tavoitteena oli
varmistaa mallastamojen käyttöön tulevan ohran tasalaatuisuus.
Tasalaatuisuudella tarkoitetaan saman erän jyvien välistä
samankaltaisuutta sekä itämisen, jyväkoon että koostumuksen
osalta. Projektissa sovellettiin täsmäviljelytekniikkaa
mallasohran tuotantoon käyttämällä Kemira GrowHow'n kehittämää,
ilmakuvaukseen perustuvaa asiantuntijajärjestelmää.
Täsmäviljelyn päämääränä on kohdentaa tuotantopanokset
peltolohkon kasvuedellytysten mukaan, jolloin lohkolta saatavan
ohran laatu tasoittuu. Lisäksi tutkittiin ohran korjuun
jälkeisten käsittelyjen, kuivauksen ja varastoinnin vaikutusta
itämisen tasaisuuteen ja ohran mikrobiologiseen laatuun.
Projektin vastuullinen johtaja oli vanhempi tutkija
Raimo Kauppila Kemira GrowHow'sta.
Ohran kuoren rikkoutumisen
arviointi
Projekti päättyi kesällä 2003.
Siinä kehitettiin kaksi kuoren vaurioitumisherkkyyden
arviointimenetelmää sekä kasvinjalostajien että teollisuuden
käyttöön. Jyvän kuori suojaa alkiota mekaanisilta vaurioilta
ennen itämistä ja toimii panimossa prosessin ensimmäisessä
vaiheessa suodattavana aineena. Lajikekehitys niin meillä kuin
muuallakin on johtanut hyvin ohutkuorisiin lajikkeisiin.
Osittain tämän seurauksena kuoren vaurioitumisenkestävyys on
tullut uudeksi mallasohran laatuvaatimukseksi. Projektin
vastuullinen johtaja oli teknologiajohtaja
Juhani Olkku Polttimo Yhtiöistä.
Tiedotusryhmä
Vastaa kehitysohjelman
tutkimusprojektien ja koko ohrasta olueksi -tuotantoketjun
yhteisten asioiden tiedotuksesta sekä lehdistössä että
internetin välityksellä. Ryhmän
puheenjohtaja on osastopäällikkö
Erkki Rytsä Ravintoraisiosta.
Proteiinitaso 10,5 %
Tuotantoketjun eri tahojen
yhteinen keskustelu- ja tiedonsiirtofoorumi, jonka tavoitteet
ovat proteiinitason 10,5 % asettaminen tärkeimmäksi mallasohran
viljelyn ohjenuoraksi ja viljelyohjeiden tarkentaminen niin,
että 10,5 % on mahdollista saavuttaa. Keskusutelufoorumin
vastuullinen johtaja on osastopäällikkö
Erkki Rytsä RavintoRaisiosta.
Kotimaisen mallasohran
kehitysohjelman johto- ja seurantaryhmään kuuluivat