Kuva 1:
Maailman ohra-ala

Kuva 2:
EU-maiden maltaanvienti

Kuva 3:
 Ohrasta valmistetun  oluen tuotanto 1961-2009

Kuva 4:
Oluen kulutus per henkilö 1961-2009

Kuva 5:
Oluen kulutus per henkilö eräissä maissa

Tietoja mallasohran, maltaan ja oluen tuotannosta, kaupasta ja käytöstä meillä ja muualla

 

Ohra

Maailman ohra-ala on noin 54 miljoonaa hehtaaria. Se on laskenut 1980-luvun huippualasta  yli 20 miljoonalla hehtaarilla, mutta pysytellyt viimeiset 10 vuotta suurin piirtein nykyisellä tasolla (kuva 1). Euroopan unionin ohra-ala on 14 miljoonaa hehtaaria.

Maailman suurin ohran viejä ovat Euroopan unioni, jonka osuus koko viennistä vuonna 2008 oli  42 %.  Ranska ja Saksa ovat suurimpia ohran ja erityisesti mallasohran ylituottajia. Ukraina, Australia,  ja Kanada ovat keskisuuria vientimaita. Ukraina, osuus 21 % vuonna 2008, on niistä suurin. 

Suurimmat ohran tuojat ovat EU:n ja Saudi-Arabian jälkeen Syyria, Iran, Japani ja Kiina. 

Suomi on eurooppalaisittain ajatellen ohramaa. Lähes puolet (45 %) vilja-alastamme on ohraa (446 000 ha v. 2010). Mallasohra-lajikkeiden osuus ohra-alasta oli vuonna 2010 noin 33 % (kuva alla).

Vilja-alaympyrät eri vuosina
 (Vuosi 2009 Vuosi 2008 Vuosi2008 Vuosi2007 Vuosi 2006 Vuosi 2005 Vuosi 2004 Vuosi 2003 Vuosi 2002 Vuosi 2001 Vuosi 2000, Vuosi 1999).

 

Mallas

Maltaan käyttö kasvaa oluen kulutusta vastaavasti. Maltaan käytön vuotuinen kasvu maailmassa on noin 300 000 tonnia eli vastaa kolmen kohtuukokoisen mallastamon vuosituotantoa. Maailmassa on tunnettua mallastuskapasiteettia arviolta noin 25 miljoonaa tonnia. Kapasiteetin käyttöaste vaihtelee jatkuvasti sen mukaan, miten paljon uutta kapasiteettia rakennetaan ja vanhaa suljetaan.

Maltaan suurin käyttökohde on olut (yli 90 %). Tislaukseen menee noin 5 %. Maltaan käyttö olueen maailmassa oli vuonna 2001 hieman yli 15 miljoonaa tonnia sekä tislaamo- ja muuhun käyttöön noin 1 miljoonaa tonnia. Maltaan käytön kasvu maailmalla riippuu paljolti Kaukoidän, erityisesti Kiinan kulutuksen kasvusta.

Maailman mallastuskapasiteetista on noin puolet Euroopassa. Eurooppa kuitenkin käyttää maailman maltaasta alle 40 %. Eurooppa on suurin viejä maailmanmarkkinoille lähes 60  %:n osuudellaan. Suomi on viejänä maailmanmarkkinoille keskikokoa. Suomi vei aiemmin maltaita vuosittain noin 100 milj. kiloa (kuva 2). Se oli 2,3 % EU:n viennistä ja noin 1 % maailmanmarkkinaviennistä. Kahtena viime vuonna (2009 ja 2010) vienti romahti noin puoleen, millä oli huomattava merkitys mallasteollisuudelle, koska 60 % Suomen mallastuotannosta  on perinteisesti mennyt vientiin.

Maailman laajuisena rakenteellisena muutoksena on havaittavissa, että kauppamallastamojen osuus koko kapasiteetista on ollut nousussa. Niiden osuus on noin 2/3, panimoiden yhteydessä toimivien mallastamojen osuuden ollessa noin 1/3. Samalla on ollut nähtävissä mallastamojen ketjuuntumista ja verkottumista.

Olut

Maailman oluen kulutuksen kasvuvauhti pitkällä tähtäyksellä (vuodesta 1960) on ollut noin 2,5 % vuodessa (kuva 3). Viime vuosina  suuri osa kasvusta on tapahtunut Aasiassa ja entisen Neuvostoliiton alueilla, muualla kulutus kasvaa vain noin 0,5 % vuodessa. Oluen kulutuksen kasvua on myös  Etelä-Amerikassa.  Euroopassa, Afrikassa ja Oseaniassa kulutus on tasaista tai jopa hieman laskevaa. Niinpä vuonna 2008 ohramaltaasta valmistetun oluen kulutus maailmassa ensi kertaa laski edellisvuodesta, vaikka oluen kokonaiskulutus kasvoikin. Maailman oluen kulutus oli vuonna 2009 noin 1700 milj. hehtolitraa eli 25 litraa henkilöä kohti (kuva 4). Olutmaissa oluen vuotuinen kulutus on yli 100 litraa/henkilö (kuva 5)

Hannu Maunula
Erkki Franssila