Mallasohran katetuottolaskelma

Mallasohran kilpailukyky rehuohraan ja kevätvehnään verrattuna on tammikuun 2011 hintasuhteilla kohtalainen. Viljan ylituotantotilanteessa mallasohran viljely myös vientiin on kansantaloudellisesti rehuohraa edullisempi, koska ohran vienti maltaana tai mallasohrana antaa tuotannolle enemmän lisäarvoa kuin pelkkänä rehuohrana vienti.

Viljelykasvien keskinäisessä taloudellisessa vertailussa mittarina käytetään viljelystä saatavaa katetuottoa (€/ha) työlle ja kiinteille kustannuksille. Vertailua tehtäessä on arvioitava, millaisen sadon vertailtavat viljelykasvit aiotulla viljelylohkolla antavat. Satoarvion perustana käytetään silloin optimipanostusta ja keskimääräisiä sääoloja. Myös aiemmat viljelykokemukset lohkolta auttavat satopotentiaalin määrittelyssä.

Sadon ohella sadosta saatava hinta vaikuttaa oleellisesti viljelykasvien väliseen kilpailukykyyn. Koska viljan hinnoista vallitsee suuri epävarmuus, joutuu viljelijä ennustamaan erilaisten oletusten perusteella sadosta saatavaa hintaa. Oheisissa graafisissa katevertailukuvioissa on esitetty, miten erisuuruiset sadon toimitushinnat vaikuttavat mallasohran, rehuohran ja kevätvehnän katetuottoihin. Katetuottojen kuvaajat on laskettu kolmella eri satotasolla. AB-, C1- ja C2-tukialueilta on omat kuvionsa. Kuvioitten avulla voi kätevästi tarkastella mallasohran, rehuohran ja kevätvehnän keskinäistä kilpailukykyä erilaisilla hinta- ja satotasoilla.

| Katevertailu AB-alueet || Katevertailu C1-alue || Katevertailu C2 |

Kuvioitten katetuottojen laskennassa on käytetty tammikuussa 2011 vallinneen kustannustason mukaisia panoshintoja ja vuoden 2011 tukia. Panoskustannukset on suhteutettu satotasoon eli mitä suurempi sato, sitä suurempi panoskustannus ja päinvastoin. Kuvioitten ”toimivuus” edellyttää siis sitä, että viljelyssä noudatetaan tuotostavoitteen mukaista viljelytekniikkaa. Kuvioitten yhteydessä on tarkempi käyttöohje

Mallasohran satotason tuhannen kilon muutos välillä 3000 - 4000 kg/ha näkyy noin 100 euron muutoksena katetuotossa, kun toimitushinta 195 €/tn. Jos panostus on tehty 4000 kilon sadolle, mutta satoa saadaan jostakin syystä vain 3000 kiloa , katetuotto putoaa luonnollisesti enemmän kuin 100 euroa. Tappio on silloin 162 €/ha ( 1000 kg X 162 €/tn = menetetyn sadon "kantohinta"). Kantohinnalla tarkoitetaan tässä toimitushintaa, josta on vähennetty korjatun sadon määrästä riippuvat kulut, kuten kuivatus- ja rahtikulut sekä välityspalkkio.

Samaten katetuotto voi tavoiteltua suuremman sadon johdosta parantua enemmänkin kuin tuo 100 €/sadonlisäystonni, jos sadonlisäys johtuu poikkeuksellisen edullista olosuhteista.

Esimerkkejä katetuottolaskelmista

Ohessa on esitetty myös perinteiset katetuottolaskelmat mallasohrasta, rehuohrasta ja kevätvehnästä satotasolla 4500 kg/ha. Laskelmat ovat A- tukialueelta. Ne pätevät myös B- tukialueella. C-tukialueilla katetuotot ovat tukieroista johtuen 15 - 30 €/ha pienemmät.

Mallasohran katetuottolaskelma | Rehuohran katetuottolaskelma | Kevätvehnän katetuottolaskelma

Katevertailut on tarkoitettu apuvälineeksi ja malliksi tilakohtaisille laskelmille. Katevertailuja tulkitessa on otettava huomioon joitakin seikkoja, jotka käytännössä vaikuttavat lopulliseen vertailuun mallasohran ja toisaalta rehuohran ja kevätvehnän välillä. Laaturiskit ovat mallasohralla ja kevätvehnällä suuremmat kuin rehuohralla. Käytännön viljelyssä esimerkiksi mallaslaadun saavuttaminen joka vuosi on haasteellista; rehuohrassa sen sijaan riskit laaturiskit ovat hyvin pienet. Markkinahintariskiä voi pienentää kiinnittämällä hinnan osalle sadosta.

Katetuottolaskelmien perusteet ja tulkinta

Laskelmien yhteenveto-osassa ovat tuotot eriteltynä myyntituloihin ja tukiin sekä muuttuvat kustannukset ja katetuotto edellisten erotuksena. Kaikki erät on laskettu myös kiloa kohti. Lisäksi on laskettu erien osuus prosentteina kokonaistuotoista. Yksityiskohtaiset laskelmat - osassa tuotot ja kustannukset ovat eriteltyinä.

Toimitushintana laskelmissa on käytetty tammikuun 2011 toteutuneita hintoja. Uuden satovuoden toteutuvat hinnat muodostavat siten vertailussa riskitekijän.

Mallasohralla kokonaissadosta on laskettu olevan 90 % mallasohrakelpoista ja 10 % laskettu myytävän rehuohran hinnalla. Kevätvehnästä 15 % on laskettu myytävän rehuvehnän hinnalla.

A- ja B- alueilla on ympäristötuen kolmen lisätoimenpiteen laskettu saatavan tukea yhteensä 58 €/ha, C-alueilla kahdesta lisätoimenpiteestä 29 €/ha. (kts. Tukitaulukko)

Muuttuvien kustannusten laskennassa on käytetty keskimääräisiä tai suositeltuja viljelypanosten määriä ja tammikuun 2011 tuotantopanosten hintoja. Kylvösiemenen hinta muodostuu oman siemenen ja ostosiemenen käyttösuhteen mukaan siten, että mitä korkeampi sato, sitä suurempi ostosiemenen osuus. Lannoitemäärä on suhteessa satotasoon vähenevän tuoton periaatteella. Kasvinsuojelussa taudintorjuntakustannus kasvaa sadon myötä. Kuivatuskustannuksen on laskettu olevan mallasohralla yhden euron ja kevätvehnällä kaksi euroa tonnilta suurempi kuin rehuohralla. Rahti- ja välityspalkkio (€/tn) ovat kaikilla viljoilla laskelmissa samansuuruiset. Koska viljanviljelyssä ihmistyön määrä on eri viljalajeilla hyvin samansuuruinen, ei työkustannusta ole otettu mukaan muuttuviin kustannuksiin.

Erkki Franssila

Katevertailukuviot

Kuvia klikkaamalla saat ne suuremmiksi!

AB-tukialueet

C1-tukialueet

C2-tukialueet

Mallasohran viljelyn kannattavuus