Kylvösiemeneen kannattaa panostaa

 

Vanha sanonta ”Kylvösiemenessä on tulevan sadon avain” on monen muun vanhan sanonnan tapaan edelleen täysin paikkansa pitävä. Kylvösiemen sisältää kullekin lajikkeelle täysin ominaisen perintöaineksen lisäksi vararavintoa ja entsyymejä itämisen ja kasvuun lähdön mahdollistamiseksi. Suomen lyhyt, kiivastahtinen ja usein alkuvaiheissaan vähäsateinen kasvukausi asettaa käytettävän kylvösiemenen laadun melkoiselle koetukselle.

Kylvösiemenen tulee olla aitoa, yhtenäistä, puhdasta, tervettä, elinvoimaista ja hyvin itävää. Nämä ominaisuudet tulee olla varmuudella tiedossa jo ennen kylvöille menoa. Sertifioidun kylvösiemenen osalta laatu on tarkastettu ja varmistettu, mutta tilan oman siemen (TOS) osalta kylvösiemenen laadun varmennus jää viljelijän tehtäväksi. Pääosa Suomessa käytettävästä viljansiemenestä on virallisesti tarkastamatonta siementä. Sertifioidun viljansiemenen käyttöosuus on muissa Pohjoismaissa on 70 - 90 %.  Suomessa vain noin kolmasosa on sertifioitua, mallasohralla vielä huomattavasti vähemmän. Näiden lukemien perusteella on todennäköistä, että osa viljelijöistä menee kevätkylvöille tarkastamattomalla siemenellä ja ns. mutu-tuntumalla.

Kun siemenerän laatu on varmistettu ja tiedossa, viljelijä voi kohtuullisella tarkkuudella arvioida lajikkeen kasvuajan, satoisuuden ja satovarmuuden sekä laadun kyseisellä lohkolla. Yhtenäinen siemenerä varmistaa ja mahdollistaa tasaisen, yhtäaikaisen orastumisen ja tasaiset kasvustot. Tämä on tärkeä lähtökohta viljelyketjun hallinnalle ja laadukkaan mallasohran tuotannolle. Puhtausvaatimukset täyttävä siemenerä ei yllätä sisältämällä muiden viljely- ja rikkakasvien siemeniä. Terveydeltään moitteeton, peitattu siemen ei puolestaan altista kasvustoa siemenlevintäisille taudeille vaan varmistaa tasaisen orastumisen ja kasvuun lähdön myös viileässä ja märässä maassa. Hyvin itävä siemenerä on useimmiten myös elinvoimainen. Nämä kriteerit täyttävällä siemenellä luodaan kasvusto, jolla on parhaat edellytykset hyötyä täyspainoisesti muista tuotantopanoksista sekä kilpailla tehokkaasti rikkakasveja vastaan. Kasvuston jäädessä epätasaiseksi eivät lannoitus- kuin kasvinsuojelupanoksetkaan kohdennu täysipainoisesti runsaan ja korkealaatuisen sadon rakentumiseen vaan jäävät helposti vajaakäytölle. Vajaakäytöstä tai tehottomuudesta voidaan myös puhua kylvöön käytetyn työpanoksen osalta – kylvöön menee todennäköisesti sama aika, tulee oraasta sitten tasainen tai harva.

Kylvösiementutkimusten tuloksia

Maa- ja elintaviketalouden tutkimuskeskuksen vetämässä hankeessa selvitettiin kylvösiemenen laadun vaikutusta itävyyteen, itämistarmoon ja sadontuottokykyyn kahdessa eri osatutkimuksessa. Niin sanotussa ”TOS-tutkimuksessa” selvitettiin viljelijöiden käyttämän tilan oman siemen (TOS) itävyyttä ja itämisen tasaisuutta vuosien 2007 ja 2008 sadosta. Viljelijät lähettivät ohranäytteen sadostaan, jota aikoivat käyttää seuraavana keväänä kylvöillä. Kaikkiaan hankkeessa analysoitiin vajaat 500 ohranäytettä. Näytteet lajiteltiin jyväkoon selvittämiseksi neljään kokoluokkaan: yli 2.8 mm, 2.8 – 2.5 mm, 2.5 – 2.2 mm ja alle 2.2 mm. Näytteet idätettiin imupaperilla (7 vrk 10 ºC + 3 vrk huoneenlämmössä). Jyvät luokiteltiin normaalisti itäneiksi, homeisiksi, kuolleiksi ja epänormaalisti itäneiksi. Itutuppien pituus mitattiin. Itutuppien pituus kuvastaa siemen itämistarmoa.

Ohranäytteiden keskimääräinen itävyysprosentti oli 88%. Imupaperi-idätyksessä selvästi näkyviä homeisia siemeniä oli keskimäärin 1-2%. Tarkemmissa laboratorioanalyyseissä lehtilaikku ja punahometta esiintyi keskimäärin 7% tutkituissa näytteistä. Lehtilaikun ja punahomeen esiintyminen laski suoraan itävyyttä. Siemenkoon vaihtelu heijastui itutuppien pituuksiin. Mitä suurempi vaihtelu oli näytteen jyväkoossa, sitä suurempaa vaihtelu oli myös siemenen itämistarmoa kuvaavassa  itutupen pituudessa. Myös näytteen itävyys vaikutti itämistarmoon: itävyyden heiketessä itutuppien pituudet lyhenivät ja samalla vaihtelu kasvoi. Tämä heijastuu todennäköisesti suoraan myös pellolla tapahtuvaan orastumiseen, lähinnä orastiheyteen, orastumisnopeuteen ja -tasaisuuteen. Imupaperilla epätasaisesti kasvava siemenerä tulee varmuudella myös pellolla epätasaisesti ja epäyhteinäisesti pintaan ja oraalle. Siemenen iällä, eli sillä kuinka monta kertaa viljelijä oli lisännyt siemenaineistoa, ei ollut vaikutusta itävyyteen.

Toisessa tutkimuksessa selvitettiin peltokokein (2007 - 2009) itävyydeltään samankaltaisten, mutta jyväkooltaan ja viljelyhistorialtaan erilaisten kylvösiemenerien orastuvuutta ja sadontuottokykyä. Lajikkeena oli Saana-ohra (2007) ja Annabel-ohra (2008-2009). Koepaikkoja oli kolme: Jokioinen, Nousiainen ja Ylistaro.  Kylvösiemenluokkia oli kuusi: epäsuotuisissa kasvuoloissa tuotettu siemen nk. stressisiemen, sertifioitu siemen, lähtösiemen, sekä lähtösiemenestä lajitellut kolme luokkaa:  lajiteltu I (siemen <2,5mm), lajiteltu II (siemen >2,7mm) ja lajiteltu III (siemen >2,7mm + peittaus). Orastuvuutta seurattiin toistuvin oraslaskennoin (5 vrk välein) ensimmäisten oraiden ilmestyttyä pinnalle.

Kylvösiemenluokista sertifioitu siemen ja lajiteltu ja peitattu siemen orastuivat nopeammin ja tiheämmin (+20%) kuin muut siemenluokat (kuva 1). Nämä siemenluokat tuottivat myös parhaiten satoa (+200-800 kg/ha) (kuva 2). Satoerot selittyvät todennäköisesti eroilla siemenen itämistarmossa. Myös peittauksella oli selvä positiivinen vaikutus satotasoon. Verrataessa siemenluokkia lajiteltu II (siemen >2,7mm) ja lajiteltu III (siemen >2,7mm + peittaus) peittauksella saatu satohyöty oli keskimäärin 300 kg/ha (kuva 2).

Kylvösiemenen kunnostustoimet, lajittelu ja peittaus, nostivat siemenen elinvoimaa, orastuvuutta ja sadontuottokykyä. Huomionarvoisaa on, että tämä ”elinvoiman” lisääntyminen tapahtui siitä huolimatta, että siemenerät olivat lähtökohtaisesti itävyydeltään samankaltaiset. Mikäli viljelijä käyttää TOS-siementä on kylvösiemenen laadun varmennus välttämätön toimenpide ennen kylvöille ryhtymistä. Korkeankin itävyyden omaavan siemenerän lajittelu ja peittaus kannattavat, sillä nämä toimenpiteet vaikuttavat positiivisesti orastumisen tiheyteen ja tasaisuuteen sekä nostavat satotasoa.

 

Kuva 1. Kylvösiemenluokan vaikutus orastuvuuteen. Annabel-ohra Jokioinen. Vuosien 2008 ja 2009 keskiarvotulokset. Sertifioitusiemen ja lähtösiemenestä lajiteltu ja peitattu siemen (> 2.7 mm + peit) orastuivat tilastollisesti merkitsevästi muita siemenluokkia paremmin.

Kuva 2. Kylvösiemenluokan vaikutus satoon (kg/ha). Tulokset keskiarvoja kolmen koepaikan ja kolmen koevuoden tuloksista. Pylvään yläpäässä oleva luku kg/ha kertoo satoeron sertifioituun siemenluokkaan nähden. Tähdellä merkityt eroavat tilastollisesti merkitsevästi sertifioidusta siemenluokasta.

Ari Rajala

Hyvä kylvösiemen varmistaa paremman sadon

Sertifioidun siemenen käyttö saattaa tuntua ensi vaikutelmaltaan kalliilta vaihtoehdolta, mutta lopullisessa vertailussa käsitys kalleudesta monesti muuttuu. Alkuperältään, tuotantotavaltaan ja ominaisuuksiltaan varmennetun tilan oman siemenen tuotanto laatuketjuvaatimusten mukaisesti muutamien tonnien tilakohtaista tarvetta varten tulee monesti näet vielä kalliimmaksi. Tavallinen laarista otettu vilja on halpaa, mutta se ei ole siementä, joka kelpaisi laatutuotannon perustaksi.

Sertifioidun siemenen laatu luodaan siemenviljelijöiden ja muiden siemenalan ammattilaisten yhteistyöllä. Tuotannossa käytettävän kantasiemenen polveutuminen tunnetaan ja aitous varmistetaan kenttäkoetestauksella. Siemenviljelysten kunto, kuten hukkakauravapaus ja lajipuhtaus, varmistetaan viljelystarkastuksessa. Siemenviljelijän tuottama raakaerä kunnostetaan ja pakataan ammattimaisessa siemenkunnostuslaitoksessa. Lopuksi erän laatu varmennetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastusyksikössä, joka antaa vaatimukset täyttävälle erälle tarkastustodistuksen eli sertifikaatin.

Mitä hyvä kylvösiemen maksaa ?

Pelkkä siemenen hinta ei ole paras peruste kylvösiemenen valinnalle. ”Vähän sinnepäin” -viljelyyn kelpaisi periaatteessa siilosta suoraan otettu edellisen vuoden lajittelematon sato. Tällaisen ohran nykyinen tilahinta on noin 80 €/tn. Jos tätä ohraa kylvetään 240 kg/ha, siemenkustannukseksi tulee noin 20 €/ha. Halvaksi tulee, mutta lopputulos on tuskin enää paras, kun myös sato ja sen arvo lasketaan mukaan?

Hyvälaatuisen, omalla tilalla tuotetun tilan oman siemenen (=TOS) käyttöön tähtäävä viljelijä joutuu puolestaan suorittamaan monia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Käytettävän kantasiemenen aitous on varmistettava. Siemeneksi tarkoitettu sato on valittava puhtaaksi todetusta, tasaisesti tuleentuneesta ja lakoutumattomasta kasvustosta. Se on puitava ja kuivattava muuta viljaa hellävaraisemmin ja varastoitava erikseen. Sadosta on otettava ennakkoanalyysi itävyyden varmistamiseksi. Siemenen lajittelua ja peittausta varten on oltava kunnolliset laitteet ja ammattitaitoa niiden käyttämiseksi. Valmiista tavarasta on vielä otettava edustava näyte ja teetettävä siemenanalyysi. Myös heikkojen satovuosien varalta tarvittavasta tilakohtaisesta varmuusvarastoinnista on huolehdittava.

Näin tuotetun peitatun ohransiemenen hinnan työpalkkoineen voidaan arvioida olevan isoilla tiloilla nykyhinnoilla (v. 2011) noin 210 – 250 €/tn. Kylvömäärän ollessa 210 – 230 kg/ha hehtaarin siemenkustannukseksi TOS-maksuineen muodostuu siten noin 45 – 55 euroa. Sadontuotto-ominaisuuksiltaan tällainen siemen on parhaimmillaan sertifioidun siemenen veroista. Sertifioidun siemenen käyttäjä ostaa valmiin tuotteen "avaimet käteen"-periaatteella. Jos sen hinta on 400 €/tn, muodostuu hehtaarin siemenkustannukseksi 200 kg/ha:n kylvömäärällä 80 euroa/ha.  Hintaero 30 €/ha vastaa noin 200 kilon satoeroa ilman mahdollisia paremmasta laadusta saatavia hyvityksiä.

Vuodesta 2000 alkaen tilan omaa siementä käyttäviltä tiloilta on kerätty ns. TOS-maksua kasvinjalostuksen kustannusten kattamiseen. Aiemmin kasvinjalostuksen kustannukset kohdistuivat aiemmin pelkästään sertifioidun siemenen käyttäjiin. TOS-maksu peritään ns. UPOV-suojatuilta lajikkeilta (lisätietoja TOS-maksuista tukihaun täyttöoppaasta, liite 2 ja Siemenkauppiaiden yhdistyksen sivuilta).

Pienillä tiloilla laadukkaan TOS-siemenen tuotanto tulee yleensä sertifioitua kalliimmaksi. Isoilla tiloilla TOS-siemenen käyttö voi periaatteessa olla kannattavaa, mutta niillä on usein pulaa työvoimasta.

Siemenvalintakysymys on aina ratkaistava tilakohtaisista lähtökohdista. Siihen ei ole yksinkertaista patenttivastausta. Hyvän kylvösiemenen käyttö on kuitenkin perusta kaikkien tuotantopanosten hyödyntämiselle ja muutoinkin laadukkaalle toiminnalle. Siksi hyvään tulokseen pyrkivä mallasohran viljelijä ei tingi siemenen laadusta.

 

Martti Kinnari
Erkki Franssila