Kylvösiemenen vaikutus satoon ja sadon laatuun

 

K-ryhmän koetilalla Hauholla aloitettiin kasvukaudella 2000 sarja tutkimuksia, joista on saatu mielenkiintoista tietoa siemenen vaikutuksesta sadon määrään ja laatuun. Tutkimussarjan aloittanut sertifioidun siemenen käyttöarvotutkimus on nyt valmistunut ja on johtopäätösten aika. Vaikutus on osoittautunut hyvin monimutkaiseksi ja osin yllättäväksi. Osasta tuloksia voidaan tehdä jo melko varmoja johtopäätöksi, osasta ei.

Koesarjassa vertailtiin  tilan oman siemenen ja sertifioidun eroja. Nyt takana on neljä kasvukautta, joten aiheesta voidaan vetää jo melko luotettavia johtopäätöksiä. Tutkimuksesta on aiemmin julkaistu tuloksia muun muassa Maatilan Pirkassa (1/01, 5/01, 1/03).

Tutkimuksessa oli mukana kaksi lajiketta, Kymppi (2000-2002) ja Tofta (2002-2003). Koevuosia oli yhteensä neljä. Oma siemen oli koesiemeneksi viljeltyä ohraa, jota käytettiin kylvöihin kolmella eri tavalla eli käsittelemättömänä (raakavilja), lajiteltuna sekä lajittelun ja peittauksen yhdistelmänä. Sertifioitu ostosiemen oli peitattua. Koevuoden 2001 oma siemen otettiin vuoden 2000 sadosta ja seuraavan vuoden siemen vastaavasti edellisen vuoden sadosta ja niin edelleen. Näin pyrittiin saamaan esille siemenen laadun muuttumista sukupolven vanhetessa.

 Satomäärissä selvät erot

Vuosien välillä erot sadoissa ovat vaihdelleet paljonkin, mutta keskimäärin sertifioitu siemen on tuottanut 15 % suuremman sadon kuin omasta viljasta kunnostettu siemen. Raakaviljaan verrattuna sertifioitu siemen on tuottanut 17 % enemmän satoa. Kuva

Lajittelu ei ole parantanut satoa verrattuna raakaviljalla kylvettyyn. Lajitteluun yhdistetty peittaus on sen sijaan kaventanut satoeron sertifioituun siemeneen 11 prosenttiin.

Lajiteltu + peittaus verrattuna sertifioituun siemeneen  on tuonut esille myös lajikekohtaisia eroja. Sertifioitu Kymppi on antanut 14 % enemmän satoa kuin lajiteltu ja peitattu oma siemen. Ero on ollut selvä kaikkina kolmena tutkimusvuonna. Sen sijaan Toftalla ei vuonna 2002 saatu satoeroa, mutta vuoden 2003 tuloksissa satoero oli 3 % sertifioidun siemenen hyväksi. Satoeroja vuosina 2002 ja 2003 vähensi oman siemenen runsas jälkiversonta, joka ehti tuleentua.

Myös laadussa eroja

Myös sadon laadussa erot ovat olleet koko tutkimuskaudella selviä sertifioidun siemenen hyväksi molemmilla lajikkeilla. Mallasohraviljelyn näkökulmasta merkittävä tulos oli sertifioidulla siemenellä kylvettyjen koejäsenten valkuaisen jääminen selvästi alemmalle tasolle.

Viime kauden tulokset sadon laadun osalta ovat samansuuntaisia jo aiemmin julkaistujen tulosten kanssa eli hl-paino, jyväkoko ja lajitteluaste-% (2,5 millin seulan päälle jääneiden jyvien osuus) paranivat tuntuvasti sertifioitua siementä käytettäessä (Maatilan Pirkka 5/01).

  Tapio Lahti