Peittaus vaikuttaa
tautitorjunnan tehoon
K-ryhmän
koetilalla, Hauholla on tutkittu 2002-2003 ohran siemenen peittauksen
vaikutusta myöhemmässä vaiheessa suoritetun tautitorjunnan tehoon.
Oletuksena on ollut, että käytettäessä parempaa siementä (peitattua),
kasvusto on voimakkaampaa ja kykenee siten hyötymään tautitorjunnasta
peittaamattomalla siemenellä kylvettyä kasvustoa enemmän.
Kokeissa
käsittelyinä olivat:
1. peittaamaton
siemen
2. peitattu
siemen
3. peittaamaton
siemen + kasvitautien torjuntaruiskutus
4. peitattu
siemen + kasvitautien torjuntaruiskutus
Tautitorjutut
ruudut käsiteltiin lisäksi korrensääteellä (Cerone 0.2 l/ha/ Terpal 0.5
l/ha). Lajikkeina olivat Kymppi ja Tofta – ohrat.
Ohra käsiteltiin
Baytan peittausaineella (2 g/kg) koepeittauslaitteessa. Tautitorjunta
tehtiin lippulehtivaiheessa Strategolla (1.0 l/ha) tai Cometilla (1.0
l/ha). Rikkojen torjunnan lisäksi muita kasvinsuojelutoimenpiteitä ei
suoritettu. Koe toteutettiin kolmena kerranteena.
Ohrakasvustosta
mitattiin kasvukauden aikana tähkälletulo ja pituus. Lakohavainnot tehtiin
tähkimisvaiheessa ja tuleentuneesta kasvustosta. Sadosta analysoitiin
jyväkoko, hehtolitran paino, proteiini ja lajitteluaste.
Ensimmäisen vuoden
(2002) tulokset näyttivät vahvistavan oletustamme: kun käytettiin
peitattua siementä, kasvustoruiskutuksella saatiin enemmän lisäsatoa (640
kg/ha vs. 450 kg/ha, kuva 1). Vuoden 2003 tulos oli kuitenkin päinvastainen.
Kasvustoruiskutuksen antama lisäsato oli peittaamattomalla siemenellä
hieman suurempi kuin peitatulla (690 kg/ha vs. 410 kg/ha). Tällöin tosin
jo siemenen peittauksella oli poikkeuksellisen suuri vaikutus (yli 50%
lisäsatoa, kuva 2).
Kahden koevuoden
perusteella ei tutkimuksen oletusta vielä voi vahvistaa tai hylätä. Toisen
koevuoden peittauskäsittelyn poikkeuksellisen suuri satovaikutus sekoitti
tuloksia. Tulos kuitenkin osoitti kirkkaasti, että heikolla (tautisella)
siemenellä kylvettyä kasvustoa ei voida ”tervehdyttää” myöhemmillä
kasvustoruiskutuksilla.
Tapio
Lahti
Kuva 1.

Kuva 2.