Korrenkasvuvaiheen lämpötilan vaikutus kaksitahoisen ohran satoon

Sademäärän ja sen jakaantuman vaikutus ohran sadon määrään ja laatuun

Mallasohran satoa voidaan kasvukauden kuluessa ennustaa

MTT  Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa on mallasohran kehitysohjelmaan liittyen laadittu ennustemalli, jolla voidaan kasvukauden kuluessa ennustaa mallasohran satoa ja valkuaispitoisuutta historiatietoa ja kasvukauden säätietoja hyväksi käyttäen. Ennustaminen pohjautuu mallasohran vuosien 1970-1997 kenttäkokeitten aineistosta ja vastaavista säätilastoista rakennettuihin satomalleihin. |satoennuste|

Mallinnuksessa käytetään maan kaikista ohran kenttäkokeista saatuja tietoja lajikkeiden kasvuajasta ja kehitysrytmistä. Lajikkeen kasvuaika määräytyy hyvin pitkälti geneettisesti, mutta ensisijaisesti kasvuajan pituuteen vaikuttaa kasvukauden lämpötila. Lämpimissä olosuhteissa lajikkeet valmistuvat nopeammin kuin kylmissä. Kasvuaikaa mitataan tehoisan lämpötilasumman avulla, joka saadaan vähentämällä päivän keskilämpötilasta viisi astetta ja summaamalla näin saadut päivittäiset lämpötilat kasvukauden alusta.

Mallien avulla voidaan antaa ennusteita eri lajikkeiden kehitysvaiheista, kuten orastumisesta, pensonnasta, tähkälle tulosta ja tuleentumisesta sekä puintiajankohdasta. Malleissa on mukana myös kylvöajankohdan, maalajin (savi, hiesu, hieta) sekä typpilannoituksen määrän vaikutukset ennustettaviin suureisiin.

Ennustemallien rakentamisessa käytetään kasvukauden päivittäisiä säätietoja. Sateen mittaamiseen käytetään tutkalla kerättyä tietoa, jota korjataan todellisten sääasemakohtaisten mittausten avulla. Sade- ja lämpötilatiedot interpoloidaan kartalle 10*10 km:n suuruisille ruuduille. Satoennusteet lasketaan kullekin tällaiselle ruuduille.

Ennusteita tehdään sadon määrästä, jyväkoosta ja jyväsadon valkuaispitoisuudesta. Ennusteet laaditaan alueittain ja ne esitetään kartan muodossa tietoverkossa. Ennusteet antavat kuvan alueellisista eroista kasvukauden aikana. Ennusteissa käytetään reaaliaikaisen säätiedon lisäksi pitkäaikaista 30 vuoden ilmastotietoa kertomaan, miten sää normaalisti muuttuu ennustepäivää seuraavina päivinä aina kasvukauden loppuun saakka.

Ensimmäinen ennuste annetaan heti juhannuksen jälkeen. Ennuste päivitetään kasvukauden aikana normaalisti kahden viikon välein, mutta se voidaan tarvittaessa päivittää useamminkin. Ennusteita voidaan tehdä myös alkukesästä jo ennen juhannusta. Ennusteiden tarkkuus paranee kasvukauden edetessä tietomäärän lisääntyessä.

Ennustemallien käyttö sadonmuodostuksen analysoinnissa

Ennustemalleja voidaan käyttää, paitsi sadon ennustamiseen kasvukauden kuluessa, myös ohran sadonmuodostukseen vaikuttavien tekijöiden analysointiin. Ennustemallia luotaessa tarkastellaan muuttujia, jotka kuvaavat kasveissa esiintyviä prosesseja sadonmuodostuksen aikana. Prosesseja parhaiten kuvaavat muuttujat valitaan malliin mukaan. Seuraavassa käsitellään yksityiskohtaisesti tärkeimpiä ohrasadon määrään ja laatuun vaikuttavia muuttujia.

Sadon määrä

Kaksitahoisen ohran sadon määrään vaikuttavat mallin mukaan savimailla (hiesu) seuraavat tekijät:

Viivästynyt kylvö aiheuttaa keskimäärin noin 30 kg/ha:n satotason laskun. Typpi lisää versontaa ja jyvälukua ja näin myös kohottaa sadon määrää. Edelleen sadon määrään vaikuttavat edullisesti matala lämpötila jyväluvun määräytymisvaiheessa ja korrenkasvuvaiheessa (kuva). Tuloksena on runsas versojen ja sitä kautta jyvien määrä. Kylvön ja tähkinnän välisellä ajanjaksolla normaalia suurempi sademäärä lisää satoa, samoin loppukesän normaalia pienempi sademäärä (kuva).

Hietamailla alkukesän lämpöolot vaikuttavat kaksitahoisen ohran sadon määrään vähemmän kuin savimailla. Tähkinnän jälkeiset korkeat maksimilämpötilat kuitenkin alentavat satoa. Sateet vaikuttavat samansuuntaisesti kuin savimaillakin. Riittävän sateinen alkukesä ja melko kuiva loppukesä ovat eduksi. Ylisuuret sateet pudottavat satoa molemmilla maalajeilla.

Jyväkoko

Typpilannoitus nostaa mallin mukaan kaksitahoisten ohralajikkeiden jyvän kokoa savimailla 90 typpikiloon saakka (Kustaa). Typpilannoituksen noustessa yli 90 typpikilon jyväkoko pienenee. Syynä tähän on sivuversojen lukumäärän kasvu ja siitä johtuva pienten jyvien suurempi osuus sadossa. Typpioptimin tasoon vaikuttaa myös korren lujuus, esimerkiksi Kympillä optimi (85 kg N/ha) on alhaisempi kuin Kustaalla. Myöhästyneissä kylvöissä jyväkoko on pienempi. Kuivat olosuhteet kylvö- ja orastumisvaiheessa aiheuttavat epätasaista orastumista ja tästä aiheutuu jyväkoon lasku. Sade vaikuttaa jyväkokoa kasvattavasti, jos pensonta- ja korrenkasvuvaiheessa sataa yli normaalin ja sitä seuraa kuiva loppukesä. Kuiva loppukesä nostaa varsinkin Kustaan jyväkokoa verrattuna Kymppiin.

Valkuaispitoisuus

Valkuaispitoisuus nousee typpilannoitusta käytettäessä sitä enemmän, mitä enemmän typpeä annetaan. Nostettaessa typen määrää 80 kilosta 110 kiloon nousee kaksitahoisen ohran valkuaispitoisuus 0,24 prosenttiyksikköä ja monitahoisen vastaavasti 0,30 prosenttiyksikköä 10 typpikiloa kohti. Jos sademäärä kylvöstä tähkintään kasvaa, niin valkuaispitoisuus laskee. Korkeilla typpitasoilla sade alentaa valkuaispitoisuutta voimakkaammin kuin alhaisemmilla typpitasoilla. Korkeat maksimilämpötilat heti tähkinnän jälkeen nostavat valkuaispitoisuutta.

Olli Rantanen
Pirjo-Peltonen Sainio
Markku Kontturi