Hukkakauran elintavoista ja
torjunnasta ...
Hukkakaura on itsepölytteinen. Risteytyminen tavallisen kauran kanssa
tuottaa hukkakauraa muistuttavia yksilöitä ns. fatuoideja, joita usein
epäillään hukkakauroiksi, osin hukkakauraa muistuttavien tuntomerkkien
perusteella. Kuitenkin
hukkakauralla on selkeät tuntomerkit, jotka erottaa sen viljelystä kaurasta.
Seuraavissa kuvissa tuntomerkkejä.
Hukkakauran elinkyky-, itämislepo-, säilyminen - itäminen
ja taimettuminen ...
Hukkakaura on yksivuotinen rikkaheinä. Se kasvaa aluksi viljaa
hitaammin. Voimakkaan juuriston turvin se kasvaa viljaa korkeammaksi. Se ei
ole happamuuden arka ja sietää erittäin alhaista jopa 4.5.pH:ta. Viihtyy hyvin multamailla,
mutta menestyy hyvin kivennäismaallakin. Menestyy usein kevätviljassa paremmin
kuin syysviljassa. Varistaa sitkeähenkiset, itämiskykyiset siemenet jo
maitotuleentuneena. Siementuotto vaihtelee keskimäärin 80-100 kpl/yksilö.
Siementen lepovaiheen pituuteen vaikuttavat useat seikat. Kuivissa ja
lämpimissä oloissa itävyys syksyllä oli n.78%. Kosteina ja
viileinä syksyinä vain 15-20%.Itämislepoon vaikuttaa em. seikkojen lisäksi
siemenen syvyys maassa. Esim. kosteassa hapettomassa savimaassa siemen
vaipuu herkästi lepotilaan.
Siemenpankki koostuu pääosin 2-3- vuotena maahan joutuneista siemenistä. Jos
uusien siementen variseminen voidaan täysin estää, saastunnan pieneneminen
alkaa nopeasti jo ensimmäisinä torjunta-vuosina.
Koetulosten mukaan esim. 2,5 cm:n pintakerrokseen haudatuista siemenistä
enää 5% oli
itämiskykyisiä 3 v. päästä. Kuitenkin itämiseen valmis siemen taimettuu jopa
yli 20cm:stä. Nurmi kuolettaa hukkakauraa melko tehokkaasti, mutta kuitenkin
jopa 4 vuoden nurmikierron jälkeen siemeniä on vielä jäljellä sen verran,
että hukkakaurakasvuston uudelleen muodostuminen on mahdollista.
Eri maalajien välillä ei ollut suuria eroja itävyydessä; savimaassa itävyys
heikkeni hieman hitaammin kuin hieta -ja multamaissa. Säilyvyys on parempi
syvempään hautautuneilla kuin pintakerroksiin jääneillä yksilöillä.
Seuraavassa hukkakauran leviämisteitä ja keinoja leviämisen estämiseksi:
| Leviämistie |
Leviämisen estäminen |
| kylvösiemen |
puhdas siemen (tarkastettu siemen) |
| rehuvilja |
jauhaminen(2mm seula) litistäminen |
| lanta ja olkikuivikkeet |
lantapatterin kunnollinen palaminen |
| lietelanta ja säilörehu |
pitkä yli 2 kk säilytysaika |
| lajittelujätteet |
jauhaminen(2mm) polttaminen |
| vilja,-heinä-ja olkikuljetukset |
kuorman peittäminen |
| heinä ja oljet |
ei kerätä saastuneelta pellolta |
| koneet-,puimuri-ja kuljetuskalusto |
perusteellinen puhdistus |
| tilusrajojen lähellä puiminen |
kitkentä puhtaaksi ennen puintia |
| eläimet ja linnut |
kulku pellolla ja pysähtyminen
estettävä |
| ihmisten vaatteissa ja kengissä |
puhdistaminen |
| ojat ja vesireitit |
tulvimisen esto |
| maan siirrot |
ei kuljeteta hukkakauraista
maa-ainesta |
Torjuntakeinoja ....
Viljelytekniset keinot: Viljelykasvin valinta
Kauran viljelystä on hukkakauratilalla syytä luopua kokonaan,
koska hukkakauraa on vaikea havaita kaurakasvustoista ja kemiallinen
torjunta ei ole mahdollista. Monivuotinen tai yksivuotinen nurmi ja
kasvustojen tehokas niitto ( 3 kertaa/kasvukausi) on tehokas torjuntatapa.
Nurmen lopetukseen liittyy aina riskejä: itämättömälle, pintakerrokseen
mahdollisesti nousseelle siemenelle tarjoutuu helposti mahdollisuus
tuottaa uusi kasvusto seuraavana vuonna. Kasvinviljelytila voi nurmen
sijasta viljellä öljykasveja, juurikasta, hernettä jne. Näistä kasveista
kasvukauden aikainen hukkakauran torjunta kemiallisesti on mahdollista
Kevätviljakierrossa torjunta on todettu hivenen tehokkaammaksi kuin
syysviljakierrossa, edellyttäen, että uutta siemenvarastoa ei pääse
syntymään.
Kesanto
Muokattava kesanto ei vähennä siemenpankkia, jos muokkauksen jälkeen siemen
ei idä. Heti taimettumishuipun aikana tai sen jälkeen tehty muokkaus torjuu
hyvin hukkakauraa. Kesannon teho jää keskimäärin hukkakauran
torjunnassa juolavehnän torjuntatehoa heikommaksi. Epäonnistumisen riski on
mekaanisin ja myös kemiallisin keinon suuri ja siten sitä suositellaan
ainoastaan pelloille, joilla on kesannointiin muitakin syitä.
Suorakylvö
Suorakylvö helpottaa torjuntaa; maan pintaan jääneet siemenet kuolevat
nopeasti. Jos muokkaamattomuus ei ole mahdollista, perusmuok-kauksessa suositellaan
käytettäväksi mieluiten kultivaattoria kuin kyntöauraa.
Kyntö ja muokkaus
Kyntö pidentää siementen säilymistä ja kynnettäessä hukkakaura vähenee hitaammin
kuin matalaan muokattaessa. Kynnön korvaaminen matalammalla muokkauksella
vähentää maavarastoja. Käsittelemätön sänki puinnin jälkeen ja myöhäinen
muokkaus on parempi kuin kyntö välittömästi puinnin jälkeen.
Sänkimuokkaus ei tuhoa hukkakauraa, vaan multaa siemeniä , jolloin
säilyminen on tehokkaampaa kuin maan pinnalla. Kevätkyntö tai auraton viljely on
suositeltavaa hukkakauraisilla lohkoilla.
Olkien polttaminen ei tuhoa täydellisesti siemenvarastoa.
Kitkentä
Kitkentä täydentää aina muuta torjuntaa. Yksinomaisena torjuntakeinona se on
perusteltu estettäessä ensimmäisten löydösten lisääntyminen tai
hävitettäessä pienet pesäkkeet. Torjunnan loppuvaiheessa saatetaan tulla
toimeen jo pelkällä kitkennällä.
Hukkakaura kitketään aina juurineen, koska sivuversot kehittävät nopeasti
uusia röyhyjä. Löydökset kerätään tiiviisti muovisäkkiin ja säkki hävitetään
polttamalla. Kitkentä 2-3 kertaa kesässä viikon välein.
Tuntomerkit: klikkaa
tästä linkistä
Kemiallinen torjunta:
klikkaa tästä linkistä
Lähde: Hukkakaura, Kirjallisuuskatsaus
MTT:n selvityksiä 8, v. 2002
Koonnut :Ritva Tolppa
|
kierteinen vihne
ulkojyvässä |
|
jyvä karvainen |
|
|
|
|
soikion muotoinen maljamainen tyvi |
| |
 |
|
hukkakaura röyhyllä
kevätvehnässä |
| |
|
hukkakaura röyhylle tulossa |
|
|
|
hukkakaura röyhyllä kevätvehnässä |
|
|
