Kalkitus kannattaa

Tarkista viljavuustutkimuksesta  pH-tilanne, kalsium -ja magnesium-tilanne. Mikäli käytössäsi on esim. uusi viljavuustutkimus, kannattaa kalkituslaskelma tehdä 5-vuotisjaksolle ja pyrkiä toteuttamaan sitä niin, että kaikki lohkot saavat kalkituksen vähintään kerran 5-vuoden aikana. Kalkituksella on todettu ravinne -ja pH-vaikutustensa lisäksi positiivinen vaikutus mm. maan rakenteeseen.

• kalkituksella on positiivinen vaikutus jokaiseen mururakennetta kohentavaan ilmiöön. Heikoimmillaan maan rakenne on pH 5 - 5,5:ssä. Samalla happamuusasteella savimaiden liettymis- ja tiivistymistaipumukset korostuvat pahimmillaan.

• kalsium- ja magnesiumkationeilla on  kyky sitoa maahiukkasia pysyviksi muruiksi.

• pieneliöstö hyötyy kalkituksesta. Sen määrä lisääntyy ja toiminta tehostuu. Pieneliöstön eritteet sitovat muruja entistä tiukemmin toisiinsa.

• kalkitus parantaa myös juurten kasvua ja niiden toimintaa. Juurimassaa ja satojätettä kertyy enemmän humuksen raaka-aineeksi. Myös humushapot vahvistavat mururakennetta.

• kun pelto on rakenteensa puolesta kunnossa, se kuivuu keväällä aikaisin ja tasaisesti. Kesällä pintavesilätäköt häviävät vuorokaudessa sateen päättymisestä. Pelto on helposti muokattavaa. (Lähde; H. Hartikainen Helsingin Yliopisto, MTT M. Yli-Halla)

Lisäsikö sadekesä ravinne huuhtoutumia?

Tutkimusten mukaan voidaan todeta, että sateisella kesällä ei ole merkittävää vaikutusta viljelymaan pH-arvoon ja maan katioinisuhteisiin, koska viljelymaa on erittäin vahvasti puskuroitu pH-muutoksia vastaan. Tämä kesä ei onneksi siis lisää entisestäänkin kovaa kalkitustarvetta.

• sadeveden voitiin laskea alentavan maan pH-arvoa 0,002 - 0,008 pH-yksikköä vuodessa. Tällaisen aleneman kompensoimiseksi tarvittaisiin 26 - 100 kg kalkkia hehtaarille vuodessa. Esimerkiksi typpilannoituksen aiheuttama pH:n alenema on paljon merkittävämpi.

• viljelymaan muokkauskerroksessa on vaihtuvaa kalsiumia tyypillisesti 2500 kg/ha, vaihtuvaa magnesiumia noin 700 kg/ha. Tavanomaisena vuonna näitä aineita huuhtoutuu suomalaisten kenttäkokeiden mukaan kalsiumia 20 - 40 kg/ha ja magnesiumia 15 - 30 kg/ha, eli korkeintaan pari prosenttia vaihtuvien kationien kokonaismääristä. (Lähde; MTT; M.Yli-Halla, H.Hartikainen Helsingin Yliopisto))

Suorakylvö ja kalkitus

Jo ennen siirtymävaihetta maat tulisi kalkita niin, että peruskalkitustavoite täyttyy. Hyvinkin kalkitun maan happamoituminen etenee luontaisesti ja peruskalkituksesta on huolehdittava myös suorakylvössä maa-analyysiin perustuvan kalkitussuunnitelman mukaan. Maaeliöstön kannalta tavoitteeksi voidaan asettaa viljavuusluokka ”hyvä”.

On todettu, että maahan levitetty kalkki liukenee ja kulkeutuu kalsium-vetykarbonaatti-ioneina sadeveden mukana syvemmälle maankerroksiin parin sentin vuosivauhdilla.

Maa happamoituu siinä syvyydessä, johon ammoniumtyppi sijoitetaan. Tässä kerroksessa kalkituksen merkitys on suurin. Lisää tutkimustietoa asiasta kaivataan. (Lähde; Suorakylvöopas 2004)

 
Lue lisää>> Tattarin viljelystä
Lue lisää>> Koetuloksia valvatin-,ohdakkeen- ja juolavehnän torjunnasta