Rypsin pahkahome leviää kylvösiemenen ja maan kautta

Rypsin pahkahome on moni-isäntäinen sienitauti. Öljykasvien lisäksi sille arkoja ovat mm. herne, auringonkukka, peruna, pavut, unikko, kaalikasvit, porkkana ja monet rikkakasvit. Tauti muodostuu ongelmaksi lähinnä siellä, missä viljellään runsaasti ristikukkaisia öljykasveja ja auringonkukkaa. Rypsin viljelylle ja etenkin rypsin siementuotannolle pahkahome voi aiheuttaa joinakin vuosina ongelmia. Kukinta-ajan ollessa sateinen pahkahome voi kehittyä ongelmaksi, varsinkin jos rypsin viljelykierto ei ole riittävän pitkä, jolloin pahkojen on mahdollista säilyä maassa saastutuskykyisinä sopivissa oloissa jopa useita vuosia. Pahimmillaan ne voivat päästä myös korjattavaan satoon ja siementavaraan asti.

 Runsas sade ennen kukintaa lisää pahkahomeen esiintymisriskiä ...

Rypsin pahkahome leviää siementen mukana ja säilyy maassa 3-4 vuotta 1-5 mm:n suuruisten kovienpahkojen turvin. Pahkahome voi alentaa rypsin satoa jopa alle puoleen normaalista. Taudin oireet alkavat lehtihangasta sivuverson haarakohdasta rypsin varressa, joka muuttuu vaaleaksi. Tauti on helppo tunnistaa varren sisälle muodostuvista mustista pahkoista.

 Pahkat säilyvät maassa, itiöt levittävät tautia ...

Peltoon pudottuaan pahkat ovat hyvin kestäviä ja voivat säilyttää itävyytensä jopa 6-7 vuotta. Todennäköisesti kuitenkin vain maan pintakerroksiin  jääneet pahkat lähtevät kasvuun, jos ne pysyvät kosteina riittävän kauan. Maan pinnalle ehtii muodostumaan n. sentin kokoisia maljanmuotoisia sieniä, joissa muodostuu tautia levittävät itiöt. Itiöt eivät kulkeudu usein pitkiin matkoihin, mutta lähisaastunta naapurilohkolta voi  olla mahdollinen. Taudinaiheuttajan itiöt eivät helposti pysty tunkeutumaan terveeseen kasviin. Käyttämällä terälehtiä ja siitepölyä ravintonaan taudinaiheuttaja pystyy tunkeutumaan kasviin. Näin oireet näkyvät lehtihangoissa ja osin varressa (harmaana laikkuna) muodostaen lopuksi varren sisään tummat pahkat.
Lämpötilaoptimi itiöitä muodostavien maljojen syntymiseen 10-20 astetta. Pahkat voivat kasvattaa itiömaljoja jopa 6 cm:n syvyydestä, usein 1-3 cm:ä olevista pahkoista. Samat pahkat voivat kasvattaa maljoja useampaan kertaan, mahdollisesti myös useana kesänä.

 Taudin merkitys rypsin sadolle ja sadon laadulle ...

Saastunnan ollessa ankara pakkotuleentuvat öljykasvit, versot murtuvat herkästi ja sadonmenetykset voivat olla suuret. Siementen täyttymisen estyessä jää saastuneen kasvin lehtivihreäpitoisuus suuremmaksi ja öljypitoisuus pienemmäksi kuin terveissä kasveissa.

Viljelykierto kannattaa suunnitella hyvin ja siemenmateriaali puhdasta sienipahkoista ...

Öljykasveja eikä muita pahkahomeen isäntäkasveja ei pidä viljellä lohkolla 4-5- vuoteen. Lajikkeiden välisiä eroja tunnetaan heikosti, mutta herkästi lakoontuvissa lajikkeissa tauti leviää herkemmin. Viljat ja heinänurmet ovat sopivia esikasveja. Myös alttiiden rikkakasvien torjunta on tärkeä muistaa.
Etenkin lutukkaan muodostuu pieniä 2-4- mm:n pahkoja. Pahkoja on paitsi varren sisällä myös ulkopuolella ja parhaimmillaan 1-40 kpl/kasvi.

Lisäksi voimakkaasti lannoitetut kasvustot rehevöityvät ja tihenevät, mikä parantaa sienen elinmahdollisuuksia. Kohtuullinen typpilannoitus vähentää lakoriskejä.

Pahkahome voi levitä myös huonolaatuisen siemenmateriaalin välityksellä. Pienkin pahkan kappale siementavarassa voi toimia taudin lähteenä. Raja-arvo siementarkastuksessa on 5 kpl pahkoja /70 gr siementä. Tarkastettu siemen on ainut turvallinen lisäysmateriaali.

 Opi tunnistamaan riskikasvustot ...

Kemiallinen torjunta on mahdollista, mutta myös kallista ja tallaustappiot ovat rehevässä kasvustossa merkittävät. Tärkeintä on tunnistaa riskikasvustot. Mikäli lohkolla tai sen läheisyydessä on  todettu viimeisen neljän vuoden aikana pahkahometta ja kasvusto on erittäin rehevä, lakoontumisaltis ja odotettavissa normaali sato ja lisäksi kukintaa edeltävänä aikana (n. 3 viikkoa) on satanut yli 30 mm, kemiallinen torjunta on  kannattavaa. Ruiskutuspäätöstä vaikeuttaa käytännössä tulevan säätyypin ennustaminen, koska toisaalta erittäin kuiva sää  kukinnan jälkeen voi pysäyttää taudin etenemisen. Kuva pahkahomeesta MMT:n sivulla.

Käytettävissä olevat torjunta-aineet ovat prokloratsi(Sportak) ja iprodioinivalmisteet (Rovral). Kasvusto ruiskutetaan täyskukinnan aikaan ensimmäisten terälehtien alkaessa varista. Tallaustappiot pitää ottaa huomioon kustannuksia laskettaessa. Torjunnan hehtaarikustannus (aineet,ilman muita kuluja) 36-117 €/ha.
Lähde: Rypsin ja rapsin tasapainoinen kasvinsuojeluopas
kooste aineistosta; Ritva Tolppa

Sivun alkuun