|
|
Jyviä vai torajyviä?
Torajyvä on sienitauti, jonka
sienipahkat leviävät kylvösiemenen välityksellä ja voivat säilyä maassa ja
kosteissa olosuhteissa lähteä tuottamaan sieni-itiöitä, joiden välityksellä
jatkoleviäminen tapahtuu. Itiöt siirtyvät mm. heinäkasvien ja sopivan
viljakasvin kukintoihin ja estävät näin kukan pölyttymisen ja alkavat
kehittää torajyväksi kutsuttua rihmastopahkaa siemenen tilalle.
Miksi juuri v. 2003 ja nyt
v. 2004?
-
mikäli tautipaine oli
voimakas lähiympäristössä
-
lepotilassa olleet pahkat
ovat tuottaneet runsaasti itiöitä kosteissa alkukesän oloissa
-
hyönteis- ja
tuulilevinneisyys kuljetti itiöitä uusille viljelyksille.
Taudin
isäntäkasvit
-
heinäkasvit; esim. kukkivat
pellonpiennar kasvustot
-
ruis, hybridiruis, ruisvehnä,
vehnä, ohra
Oireet,
tunnistaminen ja leviäminen…
-
rihmastopahkan tuottamat
itiöt leviävät hyönteisten ja tuulen mukana pölyttäviin kukintoihin
-
ensioire taudista, runsas
mesikaste pölyttyneissä kukissa
-
mesikaste houkuttelee
hyönteisiä, joiden mukana tauti leviää kasvustoihin mm pientareilta,
joutomailta jopa saastuneelta lähiviljelykseltä
-
sienirihma kehittyy jyvän
paikalle mustaksi pahkaksi (rukiilla ja ohralla jopa 1-1,5 cm:n
pituinen)
-
pahka siirtyy puituun satoon
ja kylvösiemeneen
Hallintakeinot nyt tehokäyttöön…
-
puhdas kylvösiemen
(tarkastettu siemen, sertifioitu siemen)
-
lajittelu ei pelkästään riitä
(pahkat katkeavat helposti)
-
pahkat säilyvät suotuisissa
oloissa maassa 1-5 vuotta, jopa enemmänkin
-
viljelykierto tehokkain;
yksikin välivuosi viljakasvin viljelyssä vähentää infektiokykyisten
torajyvien määrää. Viljakasveista kaura, öljykasveista rypsi ja
palkokasvit ovat varteenotettavia välikasveja torajyvä torjunnassa.
-
maan muokkaaminen väh. 5
cm:iin, torajyvien itiötuotanto heikkenee ja ne menettävät
infektiokykyänsä. Kevennetyistä muokkausmenetelmien vaikutuksesta on
niukasti tietoa. Sen sijaan kirjallisuustieto kertoo, että maan pintaan
jääneet pahkat todennäköisesti tuhoutuvat pakkasen vaikutuksesta.
-
niitä piennarheinät ennen
tähkälle tuloa
-
vältä lantapattereiden,
olkikasojen ja kompostien sijoittelua esim. lähelle ruiskasvustoja.
Tautia levittävät hyönteiset eivät pääse pesimään lähelle kukkivia
vilja- ja heinäkasvustoja.
-
kuparin ja boorin puute
altistuttaa kasvin torajyvätartunnalle. Riittävästä hivenlannoituksesta
syytä pitää huolta.
Torajyvän rajoitukset rehu- ja siemenkäytössä
Torajyvän määrä on rajoitettu:
rehukäytössä torajyvän pahkoja saa olla enintään 0,1 % ja interventio
viljassa enint.0,05 %. Sen tuottamat myrkylliset alkaloidit voivat aiheuttaa
vakavia myrkytysoireita eläimille ja ihmiselle. Myrkytysoireet vaihtelevat
tietenkin suuresti torajyväkannasta riippuen. Virallisesti tarkastetussa
kylvösiemenessä torajyväpahkojen määrä on rajoitettu: enint. 1 kpl/500 g
(perussiemen) ja 3 kpl/500 g (sertifioitu siemen). |

 |
|
Torajyvä rukiissa
2004 |
|
Hyvä tuntomerkki; torajyvän sisus valkoinen |
|