Ruokohelpi on  monivuotinen heinäkasvi

Ruokohelpi on yksi energiakasvivaihtoehto. Koetulosten mukaan parhaimmillaan  keväällä korjatut kuloheinäsadot olivat savimaalla noin 7-8 t/ha ja multamaalla yli 10 t/ha toisen satovuoden jälkeen. Kevätsadot olivat yhtä suuria tai suurempia kuin kasvukaudella korjatut sadot.
Tunnetusti energiakäyttö edellyttää runsasta korsipitoisuutta ja alhaista tuhka-pitoisuutta. Kevätsato on korsipitoisempaa ja kasvien  tuhka- typpi-, fosfori-, kalium-, kalsium- ja kuparipitoisuudet olivat pienempiä keväällä korjatussa sadossa kuin kasvukauden sadoissa. Piin, natriumin, alumiinin, raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat merkitsevästi suurempia kevätsadossa kuin kasvukaudella. Ensimmäinen sato sisälsi enemmän lehtiä ja sen pii- ja tuhkapitoisuus oli suurempi kuin vanhemmissa kasvustoissa.

Tutkimuksen mukaan ruokohelven viljely voidaan toteuttaa seuraavasti:

• ruokohelpi kylvetään keväällä ilman suojaviljaa käyttäen 12,5 cm:n riviväliä. Kasvualustan tulee olla ehdottoman puhdas rikka-kasveista. Kasvin alkukehitys on hidas. Niittoa kylvövuonna ei suositella.

• kotimaisia koetuloksia on lajikkeista Palaton ja Chiefton. Kylvö-määräksi suositellaan 10-15 kg/ha.

• ruokohelven typpilannoitus viljelystä perustettaessa ja ensimmäisenä satovuonna on 40-70 kg/ha ja myöhemmin 70-100 kg/ha halutusta satotasosta ja maalajista riippuen.

• rikkakasvien torjuntaan voidaan käyttää kevätviljan rikkakasvi-aineita kasvin 2-5-lehtiasteella.

• ensimmäinen sato korjataan kahden vuoden päästä kylvöstä, kun maa kantaa koneita ja uusien versojen pituus on korkeintaan 15-20 cm. Kolmantena vuonna korjuu energiakasvitarkoitukseen antaa jo riittävää satoa.

• ruokohelpiviljelys voidaan hävittää kyntämällä tai kemiallisesti. Nuoret kasvustot voidaan hävittää ilman kemiallista käsittelyä kyntämällä.

Sopiiko ruokohelpi rehukäyttöön?

MTT:n Pohjois-Pohjanmaan Tutkimusasemalla on verrattu ruokohelven rehuarvoa timoteihin, ruokonataan ja rehukattaraan. Koetulosten mukaan:

• ruokohelven ruokinallinen laatu laskee nopeasti. Ligniini ja kuitu lisäntyy korressa kasvin tullessa röyhylle.

• rehun alkaloidipitoisuus saattaa rajoittaa käyttöä. Heikentää sulavuutta ja voi aiheuttaa eläimille ripulia.

• Palaton ja Chieflton on jalostettu rehulajikkeiksi. Ne ovat matala-alkaloidisia lajikkeita.

• rehuarvo ei ole timotein, nurminadan eikä edes koiranheinän veroinen. Käyttöä lypsykarjalle ei tulosten mukaan suositella. Tietyissä tilanteissa suositus on harkinnan mukaan lihakarjalle joko laitumena tai korjattuna rehuna esim. ennen siirtymistä energiatuotantoon.

• ruokonata ja nurminata, timotein ohella, ovat edelleen parhaita rehukasveja.
   

Ruokohelpi kiinnostaa  Pirkanmaan viljelijöitä

• Ruokohelpi on lisäännyt suosiotaan peltoenergiakasvina. Ruokohelpin  viljelyä edistävä hanke on käynnistynyt Luoteis - Pirkanmalla. Tänä keväänä ruokohelpin viljelyala on nousemassa yli 500 hehtaarin. Lue lisää>>

• Koko maassa ruokohelpin viljelyala on 4500 ha. Sitä viljellään  energia-laitoksille sopimustuotantona. Ensimmäinen sadonkorjuu tehdään kahden vuoden päästä kylvöstä. Ruokohelpi korjataan keväällä kuloheinänä, heti kun pelto kantaa koneita. Lue lisää korjuusta>>

Lähde; Tutkimustuloksia ruokohelvestä MTT, Jokioinen ja Pohjois-  Pohjanmaan Tutkimusasema. Koonnut Ritva Tolppa.

Tästä linkistä: MTT:n ruohelpisivuille >>