Yleisempien syysvehnälajikkeiden taudinkestävyys

Kylvösiemenen terveys sekä lajikkeen taudin- ja talven kestävyys on peruslähtökohta onnistuneelle kasvinsuojelulle ja syysvehnän viljelylle. Vehnälajikkeiden talvenkestävyysominaisuuksiin liittyy oleellisesti lajikkeiden lumihomeenkestävyys. Usein jääpolte ja kevään lumettomat hyvin kylmät jaksot ovat kohtalokkaampia kuin lumihome. Kasvukaudella merkittävimmät taudit ovat vehnän ruskolaikku, härmä ja ruosteet (yleisin keltaruoste) sekä siemenlevintäiset nokitaudit (lentonoki, haisunoki). Seuraavassa tärkeimpien lajikkeiden yleisiä taudinkestävyysominaisuuksia. Huomattava on, että epäedulliset viljelyolosuhteet voivat murtaa hyvääkin kestävyyttä ja pudottaa lajikkeen sadontuottoa.

Ramido;

• Lumihomeen arka, härmänarka, ruskolaikun kestävyys tyydyttävä, keltaruosteen kestävyys melko hyvä.

Lars;

• Uusi aikainen lajike. Taudinkestävyysominaisuuksissa ei merkittävää parannusta nykylajikkeisiin verrattuna. Ruskolaikku-, härmä-, lumihometaipumusta on.

Aura;

• Lumihomeenkestävyys edelleen hyvä. Härmän, ruskolaikun ja keltaruosteen kestävyys ei pärjää enää nykylajikkeille.

Rehti;

• Härmänkestävä. Kuitenkin Urho, Tryggve ja Gungo ovat hieman paremmin menestyneitä. Ruskolaikun kestävyys tyydyttävä. Keltaruosteen kestävä. Lumihomeenkestävyys tyydyttävä; Urhon, Tarson ja Auran tasoon ei täysin pääse.

Urho;

• Lajikkeiden parhaimmistoon kuuluva; hyvä lumihomeen-, härmän- ja ruskolaikunkestävyys, keltaruosteen kestävä.

Tarso;

• Lajike Urhon tuntumassa taudinkestävyyden suhteen. Lumihomeenkestävyys Urhon luokkaa.

Tryggve;

• Härmän-, ruskolaikun ja keltaruosteen kestävä myöhäinen lajike. Lumihomeen kestävyys välttävä.

Gunbo;

• Härmän-, ruskolaikun- ja keltaruosteen kestävä. Lumihomeenkestävyys Tarson luokka (hyvä). Lajike on myöhäinen.

Sivun alkuun

Lähde; MTT, Virallisten lajikekokeiden  taudinalttiustulokset v.1996-2003