Ruiskutusolosuhteilla on väliä

Perusteita kevät ja syystorjunnalle on, mikäli juolavehnä kasvustoa on riittävästi.
Keväällä kasvustoa pitää olla vähintään 3-lehteä ja olosuhteet torjuntaan hyvät.  Ennen kylvöä saadaan paras teho - juuristo on vielä ehjä eikä kylvökone vaurioita juurakkoa, jolloin teho torjuntaan saadaan perille asti.
- Taas myöhäinen syyskäsittely ei ole mahdotonta, glyfosaatti tehoaa juolavehnään sitä paremmin mitä matalampia lämpötilat ovat. Lievä pakkanen ennen käsittelyä tai sen jälkeen jopa parantaa tehoa. Kuitenkin alle 7 asteen lämpötiloissa tehot alkavat laskea ja missään tapauksessa jäätynyttä kasvustoa ei ole syytä enää ruiskuttaa.
Vesimäärän pienentäminen alle 200l/ha (n.100-150 l/ha) väkevöittää ruiskutusliuosta ja useimmiten parantaa tehoa ja kulkeutuvuutta juuren kärkisilmuihin asti.
Kasteista kasvustoa ruiskutettaessa perusteita on vesimäärän pienen-tämiseen.

Veden laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.  Veden rauta- ja alumiini-sinkki- ja kalsiumsuolat  heikentävät tehoa. Kiinnitelisäys voi lieventää suolapitoisen veden glyfosaatin tehottomaksi tekeviä vaikutuksia. Kuitenkaan puhdasta vettä eivät kiinnitteet korvaa.

Sade 2 tunnin kuluessa käsittelystä heikentää tehoa huomattavasti,  sade 3-9 tuntia käsittelystä on ruiskutukselle haitaksi. Versoteho kärsii, eniten kärsii teho juurakkoon.

Mikäli  juolavehnäkasvusto ei ehdi täysin ruskettumaan muokkaus tai kyntö  voidaan tehdä vasta keväällä, jolloin kasvuston kiihkeä keväthaihdunta kuljettaa loputkin tehoaineet juuristoon saakka.
(lähde; juolavehnä peltojen rikkakasvina Kasvinsuojeluseura)

Mekaaniseen juolavehnän torjuntaan löytyy keinoja

Juolavehnä on yksi tämän kesän pahimpia rikkakasveja. Tutkimusten mukaan ilman häirintää juolavehnäkasvusto 2,5 kertaistuu kasvu-kaudessa.
Hyvissä, kuivissa, oloissa torjunta onnistuu mekaanisesti siten, että sänkimuokkaus tehdään heti sadonkorjuun jälkeen. Juurakko repeytyy ja leikkautuu ja alkaa kasvattaa uusia versoja ja ravintovarastot juuresta ehtyvät vähitellen. Sänkimuokkaukseen yhdistetty kyntö pienentää  seuraavan vuoden juolavehnän kasvua 40-60% enemmän kuin pelkkä kyntö yksistään.
Mekaanisen torjunnan lohkoilla on tärkeää aloittaa torjunta muok-kauksin heti puinnin jälkeen jotta muokkauksen tehoa täydentävä  kyntö saadaan tehdyksi hyvissä oloissa. Aurat kannattaa varustaa kuorimin, jolloin oikein asennettu kuorinterä leikkaa "siivet" juola-vehnältä ja pudottaa juolavehnän rippeet  viilun alle. Kyntösyvyys kannattaa säätää väh. 20cm:iin ,ellei ole muita syvää kyntöä rajoittavia tekijöitä lohkolla.

Heti puinnin jälkeen tehdyllä sänkikäsittelyllä saadaan  sänki - ja olki mullatuksi ja pienennetyksi maalevintäisten kasvitautien leviämis-riskejä seuraavassa kasvustossa.
(lähde; juolavehnä peltojen rikkakasvina Kasvinsuojeluseura)