Viljan tyvitaudit lisääntyvä uhka ...

Yksipuolinen jatkuva viljanviljely samassa peltolohkossa aiheuttaa ennen pitkää haittavaikutuksia, joiden seurauksena sadot laskevat. Tälläisiä ovat mm:

• juuria ja korren tyveä vioittavien tuhosienten lisääntyminen

• rikkakasvien ja tuholaisten lisääntyminen

• maan rakenteen huononeminen

• heikentynyt olki -ja juuristojätteen hajoaminen

• ravinteiden yksipuolinen kulutus > maan väsyminen

Tyvitaudin oireet vaihtelevat aiheuttajasienen mukaan. Tyypillistä kuitenkin on, että vioitus kohdistuu joko juuristoon, juurenniskaan tai korren tyveen.
Saastunta tapahtuu maasta kasvin orasvaiheessa. Osa oraista tai sivuversoista voi menehtyä ja havaintoja on, että esim. syysvehnän talvenkestävyys voi merkittävästi heikentyä.

Tyvitauti voi aiheuttaa lakoa esim. syysvehnä. Tähkän jyväaiheiden kuivuminen ja surkastuminen (kahujyvät) on seurasta veden ja ravinteiden saannin vaikeutumisesta taudin seurauksena. Kasvukauden loppua lähestyttäessä oireet näkyvät ennenaikaisena tuleentumisena, vaaleina muusta kasvustosta erottuvina tähkinä, jotka lopulta ovat kahutahkiä.
 

Tärkeimmät tyvitaudit ja niiden tuntomerkit ...

Mustatyvi:

Suurimmat tuhot kevätvehnässä, myös ohra ja syysvehnä saattavat vioittua. Kaura on kestävä. Aiheuttaja on mustatyvisieni. Sienirihmasto kasvaa mullasta sänkijätteistä juuriin ja juurenniskaan. Juuret tummuvat laikuittain muuttuen lopulta hauraaksi ja lahoavat täysin. Sairaat kasvit tekevät runsaasti sivujuuria. Juuret, juurenniska ja korren tyvi ovat ruskeat tai toisinaan kiiltävän mustat. Tähkät ovat hoikkia, liereitä ja päistään suippenevia kahutähkiä. Jyvät ovat pieniä, tikkumaisen ohuita tai lähes normaaleja.
Syysviljan oraat voivat paikoin kellastua taudin vuoksi jo syksyllä. Tautiset kohdat ovat laikuissa ja erottuvat matalampana kasvustona kaukaakin katsottaessa.

Tyvilaikku

Tämä tyvitauti on haitallisin syys - ja kevätvehnässä sekä ohrassa (tyvi-ja lehtilaikku). Aiheuttaja on tyvilaikkusieni. Saastuneissa olkijätteissä, viileällä (10-15 astetta opt.) lisääntyy itiöiden avulla tehokkaasti. Itiöt leviää kosteissa oloissa, saderoiskeiden välityksellä. Tyvioireet muodostuvat korren alimpiin solmuväleihin. Laikut ovat soikeita korren pituus-suunnassa. Laikun keskusta harmahtava tai punertava. Se on tumman ruskeanreunan ympäröimä. Korsilaikut näkyvät kun korren tyveltä kuoritaan lehtituppea auki. Korsi haurastuu kun johtojänteet tukkeutuvat, ravinteiden ja veden saanti estyy. Tähkä jää kahuksi ja hyvät keveiksi kahujyviksi. Syysvehnä voi mennä sekasortoiseen lakoon.

Fusarium homeet

Tietyt fusariumhomeet ovat viljoissa yleisiä taudinaiheuttajia. Yleisesti Fusariumin määrää lisäävät runsaat kasvijätteet (suorakylvö), kosteus ja sopiva lämpötila(20C optimi). Viljalajeilla vaikuttaa kukintatyyppi ja kukinnan avoimuus saastumiselle otollisena aikana. Meillä yleisin Fusarium avenaceum on lämpimien kasvukausien ongelma. Tämä ei juurikaan aiheuta myrkyllisten toksiinien muodostumista. Myrkyllisiä ja erittäin haitallisia ovat F.culmorum  ja F.graminearum, joita on viileinä kasvu-kausina (esim. Kanadassa ja Usa:ssa todetut  tautikannat)
Tunnettu esiintymismuoto on punahome  tähkissä ja jyvissä.
Oireet; Fusariumin rihmasto kasvaa peltomaasta siinä olevista saastu-neista kasvinjätteistä viljojen juuriin ja korren tyvelle. Tässä tyvitaudissa juuret ja korren tyviosa ruskettuvat. Korrentyvi saattaa kuihtua rihma-maiseksi. Juolavehnä lisää fusariumien määrää ja sitä kautta  toksiini-riskiä viljakasvustossa.
Kuivaus vähentää toksiiniriskiä. Sadon nopea loppukuivatus alle 14 % tärkeä, ettei home ja sitä kautta toksiinit pääse lisääntymään sadossa Home alentaa itävyyttä ja orastuvuutta ja homeinen jyväsato voi olla myrkyllistä kotieläimille ja ihmiselle.

.