Lajikeluetteloon hyväksyttyjä uusia lajikkeita v.2004

Syysvehnä:

1. Lars (Boreal), kasvuajaltaa Urhon kaltainen, erityisen satoisa toisella viljelyvyöhykkeellä

Ohra:

1. Maaren (Kesko) kasvuaika Scarlett + 1,5 pv, erittäin satoisa rehuohra etelään, mallastusominaisuuksia tutkitaan

2. Edel (Kesko) kasvuaika 87 pv, satoisa, lujakortinen rehu- ja tärkkelysohra

3. SW Alina (SG Nieminen) kasvuaika Scarlett -1,7 pv, korkea hlp ja hyvä taudinkestävyys, satotaso samaa tasoa tai alempi kuin muilla saman kasvuajan lajikkeilla

Kaura:

1. SW Ingeborg (Kesko) myöhäinen (Belinda + 1 pv), satoisa, lujakortinen

2. Marika (Kesko) aikainen (Veli + 1,6 pv), satoisa, suurijyväinen, kuoripitoisuus korkeahko, avonoen herkkä

3. Ivory (Boreal) kasvuaika 97 pv, satoisa, erittäin suurijyväinen

Peruna:

1. Fontane (Kesko) satoisa ja melko tärkkelyspitoinen, taipumus kasvuhalkeamiin ja rikkikiehumiseen, raakatummumisen kestävyys erinomainen

2. Appell (Kesko) satoisa, erinomainen lehtiruton kestävyys, sopii luomuviljelyyn

3. Blue Congo (SPK) erikoislajike

Herne

1. Zekon, satoisa, korkea valkuaispitoisuus

Timotei

1. Uula (Boreal) pohjoisen tyypin lajike, hyvä talvenkestävyys, sulavuusominaisuudet hyvät 1. ja myös 2. niitossa

2. Tenho (Boreal) satotaso, jälkikasvukyky ja talvenkestävyys Tammiston ja Ikin luokkaa tai parempi, jalostettu puna-apilan seoskasviksi, soveltuu hyvin laiduntimoteiksi, sopii luomuviljelyyn

Puna-apila

1. Isomäki (Jorma Isomäki) maatiaislajike, joka menestyy erityisen hyvin II-vyöhykkeellä

Rainata

1. Felina (DLF) Fesuca x Lolium = Festulolium eli uusi kasvilaji "rainata", sato Retu -ruokonadan tasoa, erinomainen jälkikasvukyky eteläisen Suomen oloihin (II-vyöhyke)

Punanata

1. Fryd (DLF) nurmikko-tyypin lajike, hyvä talvenkestävyys, viherpeittävyys keskikesällä korkea, menestynyt hyvin koko maassa

2. Valentina (DLF) nurmikko-tyypin lajike, viherpeittävyys hyvä, menestynyt hyvin koko maassa

Muuta tietoa lajikkeista:

Annabell -ohraa ollaan mahdollisesti hyväksymässä mallasohraksi tänä keväänä. Lajike on erittäin satoisa ja valkuaispitoisuus alhainen. Lajikkeen mallastusominaisuudet ovat kuitenkin huonot, joten siitä tehdään sopimuksia vain rajoitetusti. Annabelliä käytetään mallastuksessa lähinnä seoskomponenttina.
Lähde: ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Sari Peltonen

Sivun alkuun