Kestorikoille kyytiä ensi kesänä - tunnista niiden vahvuudet ja heikkoudet

Kestorikkakasvien, kuten valvatin, ohdakkeen ja juolavehnän runsas-tuminen on ollut silmiinpistävää. Niiden kuriin saanti vaatii vanhojen keinojen tehokasta käyttöä ja uusien ratkaisujen löytämistä. Torjunnassa on otettava huomioon lohkolla esiintyvien rikkakasvien erityispiirteet sekä niiden vahvuudet ja myös heikot kohdat. Vaikeuksista huolimatta, onnistuneita tuloksia saadaan pienellä ajatustyöllä. Periaate on, yhdistetään useita torjuntakeinoja, jotka sopivat lohkolle ja viljelykiertoon. Toistetaan hyväksi osoittautuneet käsittelyt vähintään kolmena peräkkäisena vuotena.
 

Valvatin kasvuunlähtö hidasta keväällä

Torjunnan onnistuminen riippuu siitä, miten käsittely ajoitetaan taimet-tumiseen ja kehitykseen nähden. Tyypillistä on, että valvatti herää keväällä kasvuun hitaasti. Torjuntakäsittelyn oikea ajoitus on helpompaa, jos esimerkiksi taimettuminen kyetään ennustamaan lämpösumman avulla. Koetulosten mukaan on osoitettu ,että valvatin versotuotanto on maksimissaan, kun lämpösummaa on kertynyt 200 astetta. Lehtialaa versoissa on jo kohtalaisesti (4-6 lehteä/kasviyksilö). Lähestytään torjunnan kompensaatiopistettä.
.
 

Valvatti vetäytyy lepotilaan varhain syksyllä

Kestorikkakasvit poikkeavat lepotilan suhteen toisistaan. Esim. syys-lokakuun vaihteessa valvattia taimettui koetulosten mukaan enää 15% siitä, mitä heinäkuun alussa. Toisaalta havaintoja on  siitäkin, että erittäin kylmä loppusyksy saattaa murtaa lepotilan, jolloin versoja kehittyi runsaammin.
Ohdakkeen juurisilmujen lepotila ei ollut yhtä voimakas kuin kuin valvatin. Juolavehnän juurakoissa lepotilaa ei  esiintynyt ennen maan jäätymistä.

Lepotilan erilaisuudesta johtuen eri kestorikkakasveilla on erilainen kyky kasvattaa uusia versoja esimerkiksi sänkimuokkauksen jälkeen. Lepotilassa oleva valvatti ei kuluta energiaa uusien versojen kasvuun läheskään samassa määrin kuin juolavehnä. Loppukesän mekaaninen torjunta sopiikin parhaiten juolavehnää vastaan, koska se on täysin aktiivinen kasvukauden loppuun asti.

Mekaanisia ja viljelyteknisiä torjuntakeinoja

Peltovalvatin mekaaninen torjunta tulisikin tämän mukaan ajoittaa kesän alkupuolelle. Alkukesän kesannointi täydennettynä tehokkailla kultivoinneilla (esim. hanhenjalkakultivaattori ym.) heinäkuun alkuun-heinäkuun puolivälin mennessä kurittaa valvattia melko tehokkaasti. Hyvä varjostava kasvi kannattaa kylvää sen jälkeen.

Kesannon jälkeinen vilja kannattaa sänkimuokata, koska valvatin siemen-taimia  tai kesannon heikentämiä yksilöitä voi vielä löytyä. Kannattaa muistaa, että kesällä vahvistuneeseen valvattiin sänkimuokkaus ei juuri tehoa.

Pelto-ohdakkeen ja valvatin torjunnassa monivuotinen niitettävä nurmi tai viherkesanto on hyvä ratkaisu, sillä sekä nurmen hyvä kilpailukyky että tehokkaat niitot heikentävät rikkakasveja. Ensimmäinen niitto tulisi tehdä kesäkuussa. Niitto kannattaa ulottaa myös pientareille.

Käytettäessä karjanlantaa lannan huolellinen kompostointi ehkäisee valvatin siementen kulkeutumista viljan ja oljen mukana. Valvattilohkon oljet kannattaa aina silputa maahan.

Torjuttaessa juolavehnää jo noin kuukauden mittainen kesannointi heinäkuussa esim. nurmea lopetettaessa on tehokas tapa. Sänkimuokkaus on tehokas ehkäisemään juolavehnän vahvistumista, joten sitä ei kannata unohtaa. Niitto ei juurikaan tehoa juolavehnään. Nurmi kannattaa päättää keskikesän kesantoon ennen kyntämistä. Paras varjostus saadaan rukiilla kesannon jälkeen.

 

Malttia valvatin ja ohdakkeen  ruiskutuksissa

Peltovalvatti ja -ohdake taimettuvat hitaasti, joten myöhäisellä torjunta-käsittelyllä saadaan hyviä tuloksia. Viljan pensastumisen lopussa tehdyt käsittelyt tehoavat parhaiten. Suorakylvettäessä valvatin ja ohdakkeen kasvua ei häiritä eikä se myöhästy viljan kasvuunlähdöstä.

Kemiallisen torjunnan kokeissa Diklorproppi - MCPA- mekoproppi seosvalmiste ja MCPA flyroksipyyrilisän kanssa estävät melko tehokkaasti ohdakkeen taimien kasvua. Pensastumisen lopussa tehdyt fenoksihappo-ja fenoksihappo seoskäsittelyt olivat tehokkaita.
Fenoksihapot todettiin pienannosaineita tehokkaimmiksi valvattiin. Fluroksipyyriseosten teho valvattiin oli erinomainen. Pienannosaineet tehoavat paremmin pelto-ohdakkeeseen kuin peltovalvattiin.

Juolavehnän ruiskutus syksyllä, kesällä tai keväällä

Sadonkorjuun jälkeen tehdyt käsittelyt eivät ole aina riittävän tehokkaita mm. juolavehnän vähäisen lehtialan ja epäsuotuisten säiden takia. Kokeissa on todettu, että sulfosulfuroni (Monitor) on tehokas lisä juolavehnän torjuntaan vehnästä. Sitä käytetään kasvukauden aikana edullisimmissa sääoloissa. Suorakylvössä glyfosaattikäsittely annetaan mieluiten ennen kylvöä. Kevätkäsittely ei yksistään ole riittävän tehokas, joten sen tehoa tulisi täydentää Monitor käsittelyllä kesällä tai glyfosaatti-käsittelyllä syksyllä. Lue lisää>>Torjunnan tekniikoista.

Lähde;Kasvinsuojelulehti 3/2004,Petri Vanhala (koonnut  Ritva Tolppa)