Silmät auki viljelyn suunnittelussa

Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta viljan hinnat ovat olleet laskusuunnassa koko 2000-luvun. Nämä poikkeukset ovat tämän talven osalta olleet kaura ja erityisesti ruis, joiden markkinahinnat ovat olleet selvästi vuodentakaisia korkeammalla tasolla. Aleneva hintakehitys on suora seuraus kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta. Ylitarjontatilanteessa ostajan intressi ei ole lähteä nostamaan hintoja – miksi maksaa enemmän kun kuormia on jonossa tehtaan portilla?

Avoimilla markkinoilla ainoa tapa kontrolloida hintatasoa on tarjonnan sovittaminen kysyntään, joka tässä yhtälössä on juuri viljelijän tehtävä. Huolestuneena on voinut lukea kevään kylvösuunnitelmista tehtyjä ennusteita, joiden mukaan kylvöalat säilyisivät jokseenkin vuoden 2005 mukaisina. Myönteistä on öljykasvi- ja kesantoalan pieni kasvu (varaa olisi paljon enemmänkin), mutta yleiskuva kertoo lähinnä viljelijöiden markkinaosaamisen vaatimattomasta tasosta. Ennusteen mukaisilla kylvöaloilla ja vähänkin keskimääräistä paremmalla satotasolla viljojen hinnat (ruista lukuunottamatta) tulevat olemaan korkeintaan kuluvan satovuoden tasolla ja kauran osalta selvästi alempana.

Vehnä

Vehnän markkinahinnat ovat varmasti olleet viljelijöille pettymys. Viime syksyn sato oli ennätyssuuri ja kun teollisuuden varastot olivat jo satovuoden alussa melko täydet, kauppa käynnistyi alavireisenä ja on sellaisena pysynyt. Varastotilanne tulee uuden sadon korjuun aikaan olemaan edellisen vuoden kaltainen ja erityisesti rehulaatuisen vehnän markkinahinta tulee pysymään interventiotason alapuolella.

Hyvälaatuisella myllyvehnällä tulee todennäköisesti olemaan kysyntää, mikä on syytä huomioida viljelysuunnitelmissa. Kasvustomittauksia kannattaa nyt tehdä ja varautua tarvittaessa lisätyppilannoitukseen riittävän valkuaispitoisuuden turvaamiseksi. Jotta myllyvehnän tuotanto pärjäisi kilpailussa ohralle ja rypsille, pitäisi markkinahinnan kuitenkin olla selvästi nykytasoa korkeampi. Chicagon ja Kansasin vehnänoteeraukset ovat syksyllä selvässä nousussa, mutta mitään samansuuntaista heijastetta ei ole nähtävissä kotimaisten viljanostajien hintanäkemyksissä.

Ohra

Ohran markkinatilanne on sekä rehu- että mallasohran osalta ennallaan. Maltaan hintoihin ei ole näköpiirissä korotuksia ja kotimaisen mallas-teollisuuden mahdollisuudet hintojen nostamiseen ovat olemattomat. Tukijärjestelmää pitäisi tarkistaa ja sopimuskulttuurissa on paran-tamisen varaa. Nykyinen toimintamalli aiheuttaa merkittäviä lisäkus-tannuksia koko ketjulle ja on osaltaan heikentämässä alan kilpailukykyä.

Rehuohran hinta tullee jatkossakin määräytymään interventiohinnan perusteella ja käytännössä runsaan tarjonnan tilanteessa se muodostaa enemmän hintakaton kuin pohjan. Nyt jos koskaan kannattaisi panostaa tilojen väliseen kauppaan ja karsia ylimääräiset välikädet ja rahtikulut pois. Ammattitaitoinen viljelijä voi hakea lisäarvoa tärkkelys- ja entsyymiohrasta, joista voi onnistuessaan saada hyvän lisätuoton.

Kaura

Kauran markkinatilanne on ollut poikkeuksellisen hyvä. Tilannetta selittävät erityisesti Keski-Euroopan ja Kanadan laatuongelmat. Hyvälaatuiselle kauralle on ollut hyvä kysyntä ja se on nostanut hinnat odotettua korkeammalle tasolle. Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että hinnat tulevat ensi satovuoden aikana olemaan selvästi nyky-tilannetta matalammalla tasolla. Chicagon kaurafutuurien suunta osoittaa alaspäin, sillä Kanadan tuotannon ennustetaan kasvavan merkittävästi ja Keski-Euroopassakin haetaan vaihtoehtoja interventio-suojan menettäneelle rukiille. Jos kauraa nyt aikoo kylvää, on hinta syytä kiinnittää, sillä mm. Avenan tarjous 98 e/t on varsin kilpailu-kykyinen.

Ruis

Kotimaisen rukiin markkinatilanne tulee seuraavankin satovuoden aikana pysymään hyvänä - alle tämän hetken markkinahinnan ei myllylaatuista ruista pidä myydä. Hintaa ei toisaalta myöskään ole syytä lähteä vedättämään, sillä viljelijöiden ei kannata pilata ylihinnoittelulla orastavaa mielenkiintoa kotimaista ruista kohtaan. Rukiin viljelyn jatkuvuuden kannalta keskeinen kysymys on hintanäkymä syksylle 2007 ja tähän odotetaan kaupan ja teollisuuden vastauksia hyvissä ajoin ennen syyskylvöjä. Viljelysuunnitelmissa kannattaa kuitenkin pitkästä aikaa huomioida vakavasti myös rukiin kylvön mahdollisuus.

Öljykasvit

Öljykasvien kotimainen tuotanto kattaa vain 60-70 % kulutuksesta, joten tuotantoa voidaan kasvattaa merkittävästi. Myös hintataso vaikuttaa hyvältä ja kiinnitys Matif-pörssihintaan takaa läpinäkyvyyden. Avenan termiinihinta marras-tammikuun toimituksiin on tätä kirjoitettaessa 239 e/t ja helmi-huhtikuun toimituksiin 243 e/t, joten öljykasvien kilpailukyky suhteessa viljoihin vaikuttaa kohtuullisen hyvältä. Hinnan kiinnittämistä kannattaa harkita osalle sadosta.

Kesanto

Nyt jos koskaan kannattaa laittaa ongelmalohkot kuntoon ja lisätä kesantoalaa. Viljan markkinanäkymät eivät ole kovin hyvät ja tarjonnan supistuminen antaisi tilaa hintojen nousulle. Nyrkkisääntönä voisi todeta, että ne peltolohkot, joiden keskisato on alle 3500 kg, kannattaa ehdottomasti kesannoida. Kesannon ja viljantuotannon tukiero on kaventunut ja erityisen kannattavaa kesannointi on, jos säästyvälle työajalle on vaihtoehtoista tuottavaa käyttöä. Kesantoalan lisääminen on edullisempaa kuin viljelyn laajaperäistäminen – viljeltävä ala kannattaa viljellä tehokkaasti ja tuottaa laatuviljaa.

Yhteenveto

Viljelyn suunnittelussa kannattaa nyt käyttää harkintaa ja tehdä oman tilan toiminnan ja talouden kannalta toimivia ratkaisuja. Vaikka tuet muodostavatkin merkittävän osan viljantuotannon tuloksesta, on markkinoilta saatavalla tuotolla keskeinen vaikutus toiminnan kannattavuuteen. Laskuharjoituksia kannatta nyt tehdä eri vaihtoehtojen välillä ja jos omat eväät eivät riitä, neuvontapalveluille saattaa nyt saada erittäin hyvän tuoton.

• Tutustu laskupohjaamme >>

• Kysy lisää omalta neuvojaltasi >>

Lisää ajankohtaista markkinatietoa:
www.avenakauppa.fi  (vaatii rekisteröitymisen, ilmainen)
www.cbot.com (Chicagon viljapörssin sivut)
www.liffe.com/reports/eod?item=Daily
(klikkaa "Paris Commodity Futures" pdf, rapsi on ranskaksi Colza)

Lisätietoja viljamarkkinoista: timo.jaakkola@proagria.fi

Lue lisää>> Vilja-alan Yhteistyöryhmä
Lue lisää >>Biodieselistä
Lue lisää>> Ajankohtaista perunasta
Lue lisää>> Tattarin viljelystä
Lue lisää>> Koetuloksia valvatin-,ohdakkeen- ja juolavehnän torjunnasta
Lue lisää>> Ruokohelpi