Tärkeimmät rikkakasvit ja niiden torjunta

Rikkakasvit kilpailevat viljelykasvien kanssa kasvutilasta, valosta, vedestä ja ravinteista. Ne alentavat öljykasvien sadon määrää ja laatua, lakouttavat kasvustoa ja aiheuttavat epätasaista tuleentumista sekä vaikeuttavat puintia. Siemenrikkakasveista haitallisimpia ovat jauhosavikka, pillikkeet, peltomatara ja pihatähtimö eli vesiheinä. Keväällä jauhosavikan taimettumisnopeus ja peittämiskyky kylmässä maassa on ylivoimaista. Lisäksi sen siementä on hyvin vaikea erottaa lajittelussa rypsinsiemenestä. Vesiheinä haittaa puolestaan lakoutuneen rypsin puintia syksyllä. Lisäksi kemiallinen torjunta puree näihin rikkoihin vain välttävästi. Tästä syystä viljelylohkon valinta, viljelykierto ja ennalta ehkäisevät toimet ovat tärkeämpiä tekijöitä öljykasvien rikkojen torjunnassa kuin viljoilla.

Tulevien öljykasvilohkojen rikkakasvien torjuntaa tulisi tehdä suunnitelmallisesti ja tehostetusti jo esikasvin viljelystä lähtien. Kylvöteknisesti rikkakasvien kasvua voidaan estää kylvämällä rypsi lämpimään maahan, jolloin se voittaa rikat helposti kasvunopeudessa. Hikevillä mailla, joilla rypsin taimettuminen ei ole ongelmana, voidaan rypsilohko muokata ja tasoittaa jo viikkoa ennen varsinaista kylvöä ja tuhota sen jälkeen taimettuneet rikat kylvömuokkauksella.

Siemenrikkakasvit

Maavaikutteinen trifluraliini (Super-Treflan, Trifulon), joka ruiskutetaan ennen kylvöä, tuhoaa itävien rikkakasvien siemeniä. Maa äestetään ensin matalaan 1-2 kertaa, ja sen jälkeen suoritetaan ruiskutus (1,5-2,5 l/ha). Torjunta-aine mullataan välittömästi ruiskutuksen jälkeen äestämällä, jolloin samalla saadaan valmis kylvöalusta. Käsittely estää hyvin mm. jauhosavikan, pillikkeen, peltomataran ja pihatähtimön taimettumisen, mutta se ei tehoa ristikukkaisiin ja mykerökukkaisiin eikä kestorikkakasveihin. Trifluraliinin teho heikkenee kuitenkin maan humuspitoisuudenkohotessa yli 10 %:n tai ruiskutuksen ja multauksen välisen ajan venyessä kymmeniin minuutteihin.

Butisan S (tehoaine metatsaklori) on valmiste, joka voidaan ruiskuttaa joko ennen rypsin taimettumista (2,5-3,0 l/ha), rypsin 4-lehtiasteella (3,0 l/ha) tai jaettuna käsittelynä (2,0 l/ha + 1,0 l/ha). Butisan S tehoaa hyvin mm. pihatähtimöön ja saunakukkaan sekä tyydyttävästi pillikkeeseen, peltomataraan ja jauhosavikkaan. Se on sekä lehti- että maavaikutteinen herbisidi, jonka teho heikkenee humuspitoisuuden noustessa yli 12 %:in. Humuspitoisilla mailla rikat tulisikin ruiskuttaa jo sirkkalehtiasteella, kun taas jäykillä mailla ruiskutus voidaan suorittaa vielä rikkojen 3-4-lehtiasteella. Kosteus ja sade edistävät Butisan S:n maavaikutusta, mutta lisäävät myös vioitusvaaraa. Täysi lehtivaikutus edellyttää 6 tunnin poudan ruiskutuksen jälkeen. Torjunta-aineen ohjekäyttömääriä on syytä noudattaa, sillä yliannostus vioittaa herkästi taimia.

Juolavehnä ja hukkakaura

Juolavehnä voidaan torjua tulevalta rypsilohkolta jo edellisenä syksynä glyfosaatti-käsittelyllä (Agress, Roundup ). Juolavehnä ja hukkakaura voidaan torjua myös rypsi-ja rapsikasvustosta neljällä eri valmisteella: Agil 100 EC, Focus Ultra, Fusilade 2000 ja Targa Super 5 EC. Agilin käyttömäärä on 1,0-1,5 l/ha, Focuksen 4.0-6.0 l/ha, Fusilade 2000:n 2,5-3,0 l/ha ja Targan 2,5-3,0 l/ha yksinään tai 2,0 l/ha + 0.2 l kostutetta. Juolavehnä ruiskutetaan sen 4-6-lehtiasteella kesäkuun puolivälin jälkeen ja hukkakaura pensomisen loppuvaiheessa. Paras torjuntatulos saadaan kasvien kasvulle edullisissa oloissa, lämpimällä säällä maan ollessa kosteaa ja ilman suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 %. Juolavehnä- ja hukkakauravalmisteet tulisi kaikki ruiskuttaa mahdollisimmam vähäistä vesimäärää (100-150 l/ha) käyttäen, jos laitteisto sen sallii. Torjunnan onnistuminen edellyttää, että rypsi- tai rapsikasvusto peittää juolavehnän täydellisesti ruiskutuksen jälkeen.

Valvatti ja ohdake

Jos rypsikasvustossa on paljon valvattia ja ohdaketta, ne voidaan torjua Matrigonilla (klopyralidi). Käsittelyaika on kesäkuussa, kun valvatissa on 6-8 kasvulehteä ja ohdake on noin 20 cm mittaista. Matrigonia levitetään kerta-annoksena 1,0-1,5 l/ha tai kahtena ruiskutuksena 1,0 l/ha kerrallaan. Matrigon tehoaa jossain määrin myös rusokkiin, saunakukkaan, pihasaunioon ja leskenlehteen. Kuivassa ja helteisessä säässä torjuntatulos jää usein heikoksi. Matrigonin vaikutus tehostuu kiinnitettä käytettäessä, ja tällöin suositellaan käytettäväksi alinta ohjekäyttömäärää.