Luonnonmukaisesta tuotannosta  on tullut osa kiinteä osa maataloustuotantoamme. Rypsin luomutuotantoa on Suomessa harjoitettu varsin vähäisessä määrin viimeiset 15 vuotta. Korkeimmillaan luomurypsin viljelyala oli vuonna 2001, jolloin se oli noin 3000 ha, mikä kattoi 4 % rypsin koko viljelyalasta. Viljelyala on sen jälkeen hieman laskenut. Vuonna 2009 ala oli 2820 ha, josta luomusyysrypsiä 212 ha.  

Markkinoilla näyttäisi olevan kysyntää sekä luomurypsiöljylle että -puristeelle. Rypsin ja rapsin luonnonmukainen viljely on  tavanomaista rypsinviljelyä selvästi haasteellisempaa ja moni asia on mietittävä varsin tarkkaan jo esikasvia viljeltäessä. Suurimmat haasteet luomurypsin viljelyssä ovat rikkakasvien sekä tuholaisten torjunta kasvukauden aikana.  Luomurypsin tuotannosta kannattaa tehdä viljelysopimus, jolloin esimerkiksi laatua koskevista yksityiskohdista voidaan sopia viljelijän ja viljelyttäjän kanssa etukäteen.

Viljelytekniikka

Öljykasvien luomutuotantoon ei kannata valita lohkoja, jotka kärsivät kevätkuivuudesta tai joilla rikkakasvit ovat ongelma. Parhaiten rypsin luomutuotantoon soveltuvilla lohkoilla maan rakenne ja vesitalous ovat kunnossa, maan pH on 6,0–6,5 ja kestorikkakasvit eivät ole ongelma. Rypsin luomutuotantoon soveltuvatkin parhaiten hikevät, nopeasti lämpiävät lohkot. Valittu lohko kannattaa tasausäestää heti kun se on mahdollista kevätkosteuden säilyttämiseksi. Luomurypsin kylvöä kannattaa viivästyttää mahdollisimman pitkälle, jotta maa ehtii lämmetä ja rypsin taimettuminen on nopeaa ja kasvusto kilpailee tehokkaasti rikkakasvien kanssa. Viivästetyllä kylvöllä ja kylvömuokkauksella saadaan torjuttua jo aiemmin keväällä taimettuneet rikkakasvit. Rypsin riittävästä lannoituksesta on myös huolehdittava, lannoitukseen voidaan käyttää kuivalantaa, lietelannoitusta tai lihaluujauhovalmisteita. Kasvinsuojelu on ehkä kaikkein ongelmallisin kohta luomurypsin viljelyssä. Rypsin ja rapsin tuholaisista kirpat ovat ongelma taimivaiheessa ja rapsikuoriainen nuppu- ja kukintavaiheessa. Molempia tuholaisia voidaan torjua luonnon pyretriinillä, joskin se on varsin kallis torjunta-aine. Luomurypsin viljelyssä tulee käyttää luonnonmukaisesti tuotettua rypsin siementä. Rapsin ja syysrypsin kohdalla voidaan käyttää tavanomaisesti tuotettua kylvösiementä.

Syysrypsin luomutuotanto saattaa olla jopa kevätrypsiä helpompaa. Siemenen itäminen on varmempaa heinäkuun lopulla, ja kirpat eivät ole samanlainen uhka taimettumiselle kuin kevätrypsillä. Toisaalta rapsikuoriainen ilmestyy keväällä vuorenvarmasti luomusyysrypsiin.

Luomurypsin sadonkorjuu ei eroa tavanomaisesti tuotetun rypsin sadonkorjuusta. Sato tulee heti puinnin jälkeen kuivata alle 9,5 % kosteuteen. Mikäli sadon seassa on paljon rikkakasvien siemeniä, kannattaa viljelijän varautua sadon lajitteluun ennen sen toimittamista. Mikäli rikkaiselle erälle ei tehdä lajittelua, voi sadon arvo laskea merkittävästi laatuhinnoittelun takia.  

Luomurypsin talous

Luonnonmukaisen tuotannon tuki on koko maassa 141 €/ha. Tuen saanti edellyttää monivuotista luomuviljelysopimusta. Tuottajalle luomurypsistä on maksettu 30–45 % tavanomaisesti tuotettua rypsiä korkeampaa hintaa.  

Lisätietoa luomurypsin viljelystä: Luomurypsin viljely/Proagria/Etelä-Pohjanmaa