Oikea puintiajankohta

Rypsin kasvuaika on noin 105 päivää, mikä vastaa 950 - 1000 asteen tehoisaa lämpösummaa. Rapsin vastaavat arvot ovat 125 päivää ja 1150 - 1200 astetta tehoisaa lämpösummaa. Kun öljykasvien siemenen kosteus laskee 40 prosenttiin, liduista on vihreä väri hävinnyt ja siementen öljy- ja valkuaispitoisuus on saavuttanut suurimman määränsä. Siementen lehtivihreäpitoisuus on silloin vielä suuri. Siementen edelleen kuivuminen riippuu säästä. Kuivan ja lämpimän sään vallitessa laskee kosteus 20 %:iin 4 - 5 päivässä, jolloin lehtivihreäpitoisuus on riittävän alhainen leikkuupuinnin aloittamiseksi. Rypsikasvuston yleisväri on silloin harmaa. Rapsikasvusto voi olla tässä vaiheessa vielä melko vihreä.

Lidut tuleentuvat aina hieman epätasaisesti. Jos siemenistä yli 10 % on sisältä vihertäviä, ei puintiin kannata vielä ryhtyä, koska lehtivihreäpitoisuus alentaa siemenistä saatavaa hintaa.

Tuleentunut rypsi- ja rapsikasvusto on väriltään ruskeanharmaa. Kulta- ja Valo-rypsit ovat pääosin tummasiemenisiä eli siementen väri on pääosin punaisenruskean musta, mutta pieni osa siemenistä on päältä kellertäviä. Rapsin tuleentuneet siemenet ovat mustia.

Sisältä rypsin ja rapsin kypsät siemenet ovat kirkkaan keltaisia.

Ankara halla keskeyttää rypsin ja rapsin normaalin tuleentumisen eikä siemenen lehtivihreäpitoisuus enää sen jälkeen muutu. Hallan jälkeen puintia kannattaakin viivästyttää, kunnes mahdolliset paleltuneet vihreät siemenet kuivuvat eivätkä siten turhaan tule sadon mukaan kuivausta kuormittamaan.

Siementen ihanteellinen puintikosteus on 15 - 18 %. Puinnin aloittaminen sopivaan aikaan ei tuota ongelmia, kun sää on poutainen ja kasvustot tasaisesti tuleentuneet. Toisinaan kasvustot ovat kuitenkin epätasaisesti tuleentuneet, jos niissä on ollut jälkikukintaa. Puinti voidaan silloin aloittaa, kun siementen kosteus on 20 - 25 %. Rypsi kestää hyvin syksyn ränsistäviä säitä eikä se ole herkkä varisemaan. Siksi kannattaa yleensä puida ja kuivata ensin viljat, ja vasta sitten rypsi.

Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Tuleentumista on kuitenkin maltettava odottaa, mutta puinnin tarpeetonta viivyttelyä tulee välttää, koska rapsi varisee herkästi.

Puimurin säädöt

Ennen puintia leikkuupuimurin säädöt on asetettava öljykasveja varten valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Puimurin säädössä tulee huomioida, että rypsi ja rapsi poikkeavat rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan viljoista. Rypsin ja rapsin tyypillisiä ominaisuuksia ovat:

- siemenet varisevat herkästi, nimenomaan rapsilla

- puinnissa siemenet irtoavat liduista helposti, mutta rikkoutuvat myös herkästi

- varsisto on haurasta ja märkä tai vihreä ruumen on raskasta

Puintitulosta arvostellaan tarkkailemalla puintitappioita ja säiliöön tulevan tavaran laatua. Yleissääntönä voidaan pitää, että jos puimurinjäljestä löytyy siementä koko koneen leveydeltä, puintitappiot tapahtuvat leikkuupöydällä. Kapeampi siemenvana kertoo puolestaan virheestä puintikoneiston säädöissä. Tappioiden aiheuttaja on selvitettävä ja säätöjen korjaukset tehtävä seuraavassa järjestyksessä:

1. Leikkuukoneiston säätö

Ennen puinnin aloittamista on syöttöruuvi nostettava ylemmäksi, jotta jäykkävartiset rypsi ja rapsi siirtyisivät tasaisesti siemeniä roiskimatta syöttökuljettimelle. Sopiva pöydän ja syöttöruuvin välys on 20 - 40 mm.

Jakolaitteet rajaavat leikatun ja leikkaamattoman kasvuston. Ne eivät saa liikutella tarpeettomasti kasvustoa. Sekaisessa lakoutuneessa kasvustossa on usein edullista säätää jakolaitteen kärki reilusti koholle, jolloin varsiosa painaa kevyesti kasvustoa alas. Herkästi varisevan rapsin puinnissa on erityisen tärkeää säätää jakolaite siten, ettei pöydän kulma aiheuta tarpeetonta varisemista.

Kaatokelan kehänopeus on säädettävä likipitäen samaksi kuin puimurin ajonopeus. Kaatokela on pidettävä mahdollisimman lähellä syöttöruuvia jotteivät siemenet varise maahan vaan leikkuupöydälle. Kaatokelan piikit säädetään osoittamaan lievästi ajosuuntaan. Väärät kaatokelan asetukset aiheuttavat puintitappioita jo ennen kasvien siirtymistä leikkuupöydälle.

2. Puintikoneiston säätö

Ennen puinnin aloittamista säädetään puintiväli huomattavasti suuremmaksi kuin viljojen puinnissa. Lisäksi puintikelan kierroslukua vähennetään. Tuleentunessa kasvustossa siemenet irtoavat herkästi ja liian ankaraa irtipuintia on syytä välttää, koska se aiheuttaa siementen rikkoutumista, vihreitten siementen tarpeetonta irtipuintia ja varsiston silppuuntumisesta johtuvaa ruumenmäärän lisääntymistä. Irtipuinnin tehokkuutta kannattaa aluksi tarkkailla kohlimilla kulkevasta varsimassasta. Jos tuleentuneita lituja on jäänyt puimatta, täytyy puintiväliä pienentää tai kelan kierroslukua lisätä.

3. Puhdistuskoneiston säätö

Puhaltimen ilmamäärä ja seulojen välys säädetään kuivissa oloissa hieman pienemmäksi kuin viljoilla. Jos kasvusto on kosteahkoa, pitää ilmamäärää lisätä. Viljaseulaksi suositellaan kiinteää 4 - 8 mm seulaa. Varsinkin lidunpalat vähenevät huomattavasti puidussa tavarassa, jos käytetään kiinteää seulaa. Puinnin aikana on tarkkailtava viettopinnan ja seulaston puhtautta. Erityisesti, jos pihatähtimö on kasvanut läpi kasvuston, seulasto ja viettopinta tukkeutuvat helposti ja ne on syytä puhdistaa. Silinneen viettopinnan erottelukyky on heikko ja puintitappiot lisääntyvät silloin seulastossa.

4. Varsimassan käsittely

Silppurin tulee olla hyvässä kunnossa, koska öljykasvien varsimassa siirtyy huonosti kohlimilta silppuriin. Ennen puinnin aloittamista on tarkistettava hälytystorven toiminta painamalla kohlimien yllä oleva anturi hälytysasentoon. Silppurin toiminnan varmistamiseksi on yleensä syytä tehdä jokin seuraavista toimenpiteistä silppurimerkistä riippuen: lasketaan vastaterät ala-asentoon, vähennetään vastaterien määrää tai poistetaan vastaterät kokonaan.