Viljelytekniikka
 Kati Lassi ja Unto Tulisalo

| Kevätrypsin ja -rapsin viljelytekniikka | Sadonkorjuu | Sadon käsittely | Syysrypsin viljely |  Luomurypsin viljely | Viljelytekniikan lyhyempi versio |

Sadonkorjuu

Oikea puintiajankohta

Nykyisten rypsilajikkeiden kasvuaika on 102–105 päivää, mikä vastaa 1000 –1040 asteen tehoisaa lämpötilasummaa. Rapsilajikkeiden kasvuaika on112–115 päivää vastaten 1130–1170 astetta tehoisaa lämpötilasummaa. Kun öljykasvien siemenen kosteus laskee 40 prosenttiin, on litujen vihreä väri hävinnyt ja siementen öljy- ja valkuaispitoisuus on saavuttanut suurimman määränsä. Siementen lehtivihreäpitoisuus on tällöin vielä suuri. Siementen kuivuminen edelleen riippuu olennaisesti säästä. Kuivan ja lämpimän sään vallitessa siementen kosteus laskee alle 20 %:n 4 - 5 päivässä. Kun kosteus on laskenut alle 20 %:n, on sadon lehtivihreäpitoisuus riittävän alhainen leikkuupuinnin aloittamiseksi. Tällöin rypsikasvuston on yleisväriltään harmaata. Rapsikasvusto voi olla tässä vaiheessa vielä melko vihreää.

Lidut tuleentuvat aina hieman epätasaisesti. Mikäli lidun siemenistä yli 10 % on sisältä vihertäviä, ei puintiin kannata vielä ryhtyä. Siementen lehtivihreäpitoisuus on silloin vielä liian suuri. Yli 20 ppm:n lehtivihreäpitoisuus alentaa siemenistä saatavaa tilityshintaa. Tuleentunut rypsi- ja rapsikasvusto on väriltään ruskeanharmaa. Nykyisten rypsilajikkeitten tuleentuneitten siementen väri on pääosin punaisenruskean musta, mutta useilla lajikkeilla pieni osa siemenistä on päältä kellertäviä. Rapsin tuleentuneet siemenet ovat mustia. Sisältä rypsin ja rapsin kypsät siemenet ovat kirkkaan keltaisia. Siemenen lehtivihreäpitoisuuden voi tarkistaa silmämääräisesti murskaamalla siemeniä kovaa alustaa vasten.

Ankara halla keskeyttää rypsin ja rapsin normaalin tuleentumisen eikä siemenen lehtivihreäpitoisuus enää sen jälkeen muutu. Hallan jälkeen puintia kannattaakin viivästyttää, kunnes mahdolliset paleltuneet vihreät siemenet kuivuvat eivätkä siten turhaan tule sadon mukaan kuormittamaan kuivausta.

Puinnin aloittaminen sopivaan aikaan ei tuota ongelmia, jos sää on poutainen ja kasvustot ovat tasaisesti tuleentuneet. Toisinaan kasvustot ovat kuitenkin epätasaisesti tuleentuneet, etenkin jos kasvustossa on esiintynyt jälkiversontaa ja -kukintaa. Puinti voidaan aloittaa, kun siementen kosteus on 20 - 25 %. Rypsi kestää hyvin syksyn ränsistäviä säitä eikä se ole herkkä varisemaan. Yleensä viljat kannattaakin puida ja kuivata ensi ja vasta tämän jälkeen puida rypsi. Rapsi tuleentuu parisen viikkoa myöhäisten kevätvehnälajikkeiden jälkeen. Rapsin tuleentumista on maltettava odottaa, mutta toisaalta puinnin tarpeetonta viivyttelyäkin tulee välttää, koska rapsi varisee herkästi.

Puimurin säädöt

Kuvassa tarvittavat säätökohdat ja kohdat, joissa merkittävimmät puintitappiot tapahtuvat.

Ennen puintia leikkuupuimurin säädöt on asetettava öljykasveja varten valmistajan ohjeiden mukaisesti. Puimurin säädössä tulee huomioida, että rypsi ja rapsi poikkeavat rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan viljoista. Rypsin ja rapsin tyypillisiä ominaisuuksia ovat:

  • siemenet varisevat herkästi, etenkin rapsilla
  • puinnissa siemenet irtoavat liduista helposti, mutta rikkoutuvat myös herkästi
  • varsisto on haurasta ja märkä tai vihreä ruumen on raskasta

Puintitulosta arvostellaan tarkkailemalla puintitappioita ja säiliöön tulevan tavaran laatua. Yleissääntönä voidaan pitää, että jos puimurinjäljestä löytyy siementä koko koneen leveydeltä, puintitappiot tapahtuvat leikkuupöydällä. Kapeampi siemenvana kertoo puolestaan virheestä puintikoneiston säädöissä.

Oheisessa kuvassa sekä seuraavissa kappaleissa paneudutaan puimurin säätöihin ja puintitappioihin tarkemmin.

Puimurin säädöt ja puintitappiot. Nuolet osoittavat niitä puimurin kohtia, jotka on säädettävä rypsin puintia varten erikseen tai joiden kohdalla merkittävimmät puintitappiot tapahtuvat (kuvan voit klikata suuremmaksi)

 

Puintitappioiden aiheuttaja ja säätöjen korjaukset on selvitettävä ja tehtävä seuraavassa järjestyksessä:

1. Leikkuukoneiston säätö

Ennen puinnin aloittamista on syöttöruuvi nostettava ylemmäksi, jotta jäykkävartiset rypsi ja rapsi siirtyisivät tasaisesti siemeniä roiskimatta syöttökuljettimelle. Sopiva pöydän ja syöttöruuvin välys on 20 - 40 mm. Jakolaitteet rajaavat leikatun ja leikkaamattoman kasvuston. Ne eivät saa liikutella kasvustoa tarpeettomasti. Sekaisessa ja lakoutuneessa kasvustossa on usein edullista säätää jakolaitteen kärki reilusti koholle, jolloin varsiosa painaa kevyesti kasvustoa alas. Herkästi varisevan rapsin puinnissa on erityisen tärkeää säätää jakolaite siten, ettei pöydän kulma aiheuta tarpeetonta varisemista.

Kaatokelan kehänopeus on säädettävä likipitäen samaksi kuin puimurin ajonopeus. Kaatokela on pidettävä mahdollisimman lähellä syöttöruuvia, jotta siemenet eivät varise maahan vaan leikkuupöydälle. Kaatokelan piikit säädetään osoittamaan lievästi ajo-suuntaan. Väärät kaatokelan asetukset aiheuttavat puintitappioita jo ennen kasvien siirtymistä leikkuupöydälle.

2. Puintikoneiston säätö

Ennen puinnin aloittamista säädetään puintiväli huomattavasti suuremmaksi kuin viljojen puinnissa. Lisäksi puintikelan kierroslukua vähennetään. Tuleentuneessa kasvustossa siemenet irtoavat herkästi. Liian ankaraa irtipuintia on syytä välttää, koska se aiheuttaa siementen rikkoutumista, vihreiden siementen tarpeetonta irtipuintia ja ruumenmäärän lisääntymistä varsiston silppuuntuessa. Irtipuinnin tehokkuutta kannattaa aluksi tarkkailla kohlimilla kulkevasta varsimassasta. Jos tuleentuneita lituja on jäänyt puimatta, täytyy puintiväliä pienentää tai kelan kierroslukua lisätä.

 3. Puhdistuskoneiston säätö

Puhaltimen ilmamäärä ja seulojen välys säädetään kuivissa oloissa hieman pienemmäksi kuin viljoilla. Mikäli kasvusto on kosteahkoa, pitää ilmamäärää lisätä. Viljaseulaksi suositellaan kiinteää 4 - 8 mm seulaa. Varsinkin lidunpalat vähenevät huomattavasti puidussa tavarassa, kun käytetään kiinteää seulaa. Puinnin aikana on tarkkailtava viettopinnan ja seulaston puhtautta. Tarkkailua on tehtävä erityisesti, jos pihatähtimö on kasvanut kasvuston läpi. Silloin seulasto ja viettopinta tukkeutuvat helposti ja ne on  aika ajoin puhdistettava.. Silinneen viettopinnan erottelukyky on heikko ja puintitappiot lisääntyvät tällöin seulastossa.

4. Varsimassan käsittely

Silppurin tulee olla hyvässä kunnossa, koska öljykasvien varsimassa siirtyy huonosti kohlimilta silppuriin. Ennen puinnin aloittamista onhälytystorven toiminta tarkistettava painamalla kohlimien yllä oleva anturi hälytysasentoon. Silppurin toiminnan varmistamiseksi on yleensä syytä tehdä jokin seuraavista toimenpiteistä silppurimerkistä riippuen: lasketaan vastaterät ala-asentoon, vähennetään vastaterien määrää tai poistetaan vastaterät kokonaan.